Ailan onnelliset eläkepäivät koostuvat kiireettömästä yhdessäolosta läheisten kanssa. Nyky-yhteiskunnan rahakeskeisyys ja auktoriteettien puute saavat Ailan kavahtamaan.
Eläkeläisillä on yhä enemmän ostovoimaa. Asunnot on maksettu, lapset kasvatettu − vihdoin aikaa on vain itselle.
Kaksi vuotta sitten työuransa päättänyt Aila kavahtaa nykyajan rahakeskeistä ajatusmallia. Aila elää henkisesti rikasta elämää eläketuloillaan, 60-neliöisessä asunnossaan.
− Kaikki pyörii nykyään rahan, tuloksen ja kannattavuuden ympärillä. Ihmisen pitää juosta niiden eteen hengästymiseen saakka. Mutta mitkä asiat tekevät ihmiselle hyvän olon rahan ulkopuolella, Aila haastaa jokaisen miettimään.
Muun muassa lasten nukketeatterin parissa työskennellyt Aila on pannut surullisena merkille, että jo lapsille opetetaan "minulle, kaikki, heti" -asennetta. Missä vaiheessa on lähdetty sille tielle, että runsaan materian omistaminen antaa ihmiselle tietyn arvovallan? Aila kysyy.
− Kouluissa ja kerhotoiminnassa huomaa, että aikuisen auktoriteetti on monin paikoin kateissa. Oma asia on vielä hallussa, mutta auktoriteetti uupuu.
Arjesta juhlaa pienellä vaivalla
Aila kokee olevansa kaikin tavoin rikas ihminen. Hänen lähipiiriinsä kuuluu kaksi lasta, viisi lastenlasta sekä hyviä ystäviä.
− Elämässä on tärkeintä se, että minulla ja läheisilläni on hyvä olla. Olennaista on ajan antaminen toiselle, Aila selvittää ajatusmaailmaansa.
Aila on luonut lähipiirinsä iloksi perinteitä, joiden myötä lapset ja ystävät kokoontuvat säännöllisesti yhteen. Mukava yhdessäolo ei kysy suuria rahasummia, kun kekseliäisyyttä riittää.
− Vietämme vuosittain rapukestit lasten ehdoilla. Talvella vuorossa ovat pakkasjuhlat, joissa nautitaan blineistä kauniin valkoisen kattauksen ääressä. Vappuna lapset, lapsenlapset ja heidän ystävänsä kokoontuvat terassilleni juomaa simaa ja syömään pikkupurtavaa, Aila kertoo.
