Ailan onnelliset eläkepäivät koostuvat kiireettömästä yhdessäolosta läheisten kanssa. Nyky-yhteiskunnan rahakeskeisyys ja auktoriteettien puute saavat Ailan kavahtamaan.
Eläkeläisillä on yhä enemmän ostovoimaa. Asunnot on maksettu, lapset kasvatettu − vihdoin aikaa on vain itselle.
Kaksi vuotta sitten työuransa päättänyt Aila kavahtaa nykyajan rahakeskeistä ajatusmallia. Aila elää henkisesti rikasta elämää eläketuloillaan, 60-neliöisessä asunnossaan.
− Kaikki pyörii nykyään rahan, tuloksen ja kannattavuuden ympärillä. Ihmisen pitää juosta niiden eteen hengästymiseen saakka. Mutta mitkä asiat tekevät ihmiselle hyvän olon rahan ulkopuolella, Aila haastaa jokaisen miettimään.
Muun muassa lasten nukketeatterin parissa työskennellyt Aila on pannut surullisena merkille, että jo lapsille opetetaan "minulle, kaikki, heti" -asennetta. Missä vaiheessa on lähdetty sille tielle, että runsaan materian omistaminen antaa ihmiselle tietyn arvovallan? Aila kysyy.
− Kouluissa ja kerhotoiminnassa huomaa, että aikuisen auktoriteetti on monin paikoin kateissa. Oma asia on vielä hallussa, mutta auktoriteetti uupuu.
Arjesta juhlaa pienellä vaivalla
Aila kokee olevansa kaikin tavoin rikas ihminen. Hänen lähipiiriinsä kuuluu kaksi lasta, viisi lastenlasta sekä hyviä ystäviä.
− Elämässä on tärkeintä se, että minulla ja läheisilläni on hyvä olla. Olennaista on ajan antaminen toiselle, Aila selvittää ajatusmaailmaansa.
Aila on luonut lähipiirinsä iloksi perinteitä, joiden myötä lapset ja ystävät kokoontuvat säännöllisesti yhteen. Mukava yhdessäolo ei kysy suuria rahasummia, kun kekseliäisyyttä riittää.
− Vietämme vuosittain rapukestit lasten ehdoilla. Talvella vuorossa ovat pakkasjuhlat, joissa nautitaan blineistä kauniin valkoisen kattauksen ääressä. Vappuna lapset, lapsenlapset ja heidän ystävänsä kokoontuvat terassilleni juomaa simaa ja syömään pikkupurtavaa, Aila kertoo.
Lähipiiri kohtaa toki myös arkisella tasolla, mutta säännölliset juhlahetket synnyttävät perinteitä ja kantavat pitkälle.
− Olen myös ollut Martoissa mukana vetämässä kokkikerhoa lapsille. Teen ystävän palveluna kirjanpitotöitä niitä lähipiirissä tarvitseville. Kirjoitan elämäkertaa ihan vain sukulaisten iloksi. Pidän askartelusta; teen joulu- ja syntymäpäivälahjat sekä kortit itse, Aila kertoo elämän pienistä iloistaan.
Lahjojen osalta Ailan lähipiirissä onkin sovittu, että materiaalilahjoja ei osteta. Pienet hemmottelut omatekoisten lahjojen lisäksi kyllä sallitaan, esimerkiksi teatteri, konsertit ja elokuvat.
Henkinen köyhyys pahinta
Myös Aila joutui muiden lailla miettimään elämäänsä uudelleen eläkkeelle jäämisen myötä.
− Olin puolisentoista vuotta hämmentynyt. Takana oli rankka kokemus työuupumuksesta. Positiivisuus on kuitenkin ollut aina vahva piirteeni. Nyt voin sanoa eläväni elämäni onnellisinta aikaa ilman turhia paineita.
Oman elämän rikastuttaminen on Ailan mielestä päälle 55-vuotiailla rahaa tärkeämpää. Köyhyys juontuu paljolti muusta kuin rahasta.
− Ylimääräinen materia aiheuttaa ihmiselle stressiä. Jos ajattelisin, että minulla pitäisi olla 100-neliöinen asunto, loisin itselleni ehdoin tahdoin tyytymättömyyttä ja paineita tuon tavoitteen saavuttamiseksi, Aila painottaa.
− Verkostoituminen ja toinen toisesta välittäminen ovat kaiken lähtökohta. Vaikka elän yksin, en ole yksinäinen tai itseeni käpertynyt. Oveni on auki kaikelle kivalle tekemiselle ja ohi kiiruhtaville lapsille, joilla on aina jotain sanottavaa, ainakin pikku koiralleni.
Studio55/Jenni Kokkonen
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.