Drooneilla urkitaan tietoa varuskunnista kuukausittain – Venäjän tiedustelu Suomessa lisääntynyt

Venäjä pyrkii aiheuttamaan hajaannusta

Sotilastiedustelukatsauksen mukaan Venäjä tullee lisäämään kaikkien laaja-alaisen vaikuttamisen keinoja aiheuttaakseen hajaannusta Naton ja EU:n sisälle. 

Esimerkkejä laajamittaisesta vaikuttamisesta ovat hybridioperaatiot, kuten turvapaikanhakijoiden ohjailu tai vaikuttaminen energia- tai muuhun kriittiseen infrastruktuuriin. Laaja-alainen vaikuttaminen pitää hybridivaikuttamisen lisäksi sisällään myös sotilaallisen voimankäytön.

Suomi on jo käytännössä laaja-alaisen vaikuttamisen kohteena, mistä esimerkkinä ovat viimeaikaiset Itämeren kaapelirikot.

Onko Puolustusvoimilla tiedustelutietoa siitä, että Venäjä on viimeaikaisten Itämeren kaapelirikkojen taustalla?

– Se on mahdollista, että taustalla on kyseinen valtio, mutta faktatiedustelutietoa ei ole, Turunen sanoo.

– Toimintatapaan eli modus operandiin tietysti kuuluu, että jäljet hävitetään totaalisesti. Lähes varmasti voidaan sanoa, ettemme tule ikinä saamaan tietää, mitkä vaikuttimet tällaisten tapahtumien tai tekojen taustalla ovat.

Turunen allekirjoittaa tasavallan presidentin Alexander Stubbin lausunnon, jonka mukaan Suomessa eletään rauhattomuuden aikakautta, joka ei ole sotaa, muttei puhtaasti rauhaakaan.

– Hybridisodankäynti tai laaja-alainen vaikuttaminen, minkä alaisuudessa Suomessa tällä hetkellä olemme, on juuri tätä harmaata vaihetta, ei suoranaisesti sotaa muttei suoranaisesti rauhaakaan, Turunen sanoo.

Lue lisää: Pääesikunnan tiedustelupäällikkö: Suomessa ei ole sota, muttei suoranaisesti rauhakaan

Nato-jäsenyys lisännyt mielenkiintoa Suomea kohtaan

Suomen Nato-jäsenyys on lisännyt Venäjän ja muiden tiedustelua harjoittavien tahojen mielenkiintoa Suomea kohtaan, katsauksessa todetaan.

Tiedustelupalveluiden mielenkiinnon kohteita ovat etenkin Suomen Nato-politiikan toimeenpano, puolustusyhteistyön kehittyminen, kansainvälisten joukkojen toiminta Suomessa sekä Naton esikuntien ja joukkorakenteiden kehittäminen.

– Yleinen (Venäjän tiedustelutoiminnan) aktiivisuus on kasvanut johtuen todennäköisesti Nato-harjoitustoiminnastamme. Meillä on paljon Nato-harjoituksia, ja se varmasti kiinnostaa naapuriamme, Turunen sanoo.

Katsauksen mukaan Nato-jäsenyys ei ole aiheuttanut merkittäviä muutoksia Venäjän sotilaallisen toiminnan tasossa, eikä Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. 

Laajamittaisen hyökkäyksen uhkaan on silti varauduttava, eikä Ukrainassa käytävän sodan laajenemista voi sulkea pois.

Venäjä pyrkii vahvistamaan joukkojaan Suomen lähistöllä

Sotilastiedustelukatsauksen mukaan Venäjällä on kyky ja resursseja ylläpitää konfliktia Ukrainassa ainakin tulevien vuosien ajan, minkä vuoksi lännen tuen merkitys Ukrainan puolustuskyvylle säilyy kriittisenä.

Niin kauan kuin Ukrainan sota jatkuu nykyisenkaltaisena kulutussotana, Suomen lähialueella oleva sotilaallinen voima ei luultavasti kasva merkittävästi. 

Ukrainan sodan päättymisen jälkeen Venäjä kuitenkin todennäköisesti priorisoi luoteista suuntaansa ja vahvistaa joukkojaan Suomen lähistöllä. 

Venäjä suunnittelee vahvistavansa Leningradin sotilaspiiriä siten, että Suomen lähialueella olevien joukkojen vahvuus kasvaisi todennäköisesti noin 30 000:sta noin 80 000:een sotilaaseen, katsauksessa todetaan.

"Suomen sotilastiedustelu on iskukykyinen"

Turusen mukaan Suomen sotilastiedustelu on iskukykyinen ja "täysissä voimissa".

Nato-jäsenyys on tuonut paremmat edellytykset Suomen sotilastiedustelulle.

– Esimerkiki Afrikan suunta on sellainen, jossa tietolähteemme ovat ehkä aiemmin olleet matalammalla tasolla, Turunen sanoo.

Sotilastiedustelun tarkoituksena on tuottaa tietoa ja tilannekuvaa Puolustusvoimille ja valtionjohdolle, ja varoittaa ennakolta Suomeen kohdistuvista sotilaallista uhista.

Lue myös: Puolustusvoimat MTV:lle: "Agenttikurssin" valinnat yhä kesken – tähän tehtävään kurssilla työllistyisi

Tiedustelun toimivaltuudet ovat Turusen mukaan pääosin riittävät. Puolustusvoimat kuitenkin kannattaa suojelupoliisin tavoin esimerkiksi tiedustelutoimintavaltuuksien ulottamista myös koteihin ainakin ulkomaisten tiedustelu-upseerien tapauksessa.

Tällä hetkellä Suojelupoliisi ei saa suorittaa siviilitiedustelua kodeissa.

– Se antaa tavallaan etuoikeuden vieraan valtion tiedustelu-upseerille, että hän voi suojautua tällaisen lakipykälän taakse, ja se ei mielestäni ole oikein, Turunen sanoo.

Sisäministeriössä on parhaillaan menossa lakihanke, jossa selvitetään, voisiko suojelupoliisille antaa valtuudet suorittaa siviilitiedustelua myös kodeissa.