Sisäministeriö selvittää, voiko suojelupoliisille antaa valtuudet suorittaa siviilitiedustelua myös kodeissa. Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan Suomesta ei ole tulossa poliisivaltio. Oikeusoppineella sekä tiedusteluvaltuutetulla on huomautettavaa.
Terroritekoa suunnitteleva tai vieraan valtion hyväksi vakoileva henkilö voi nykytilassa suojella itseään Suomen suojelupoliisin tiedustelulta.
Poliisilain mukaan suojelupoliisi ei voi kohdistaa tiedustelua, siis esimerkiksi mennä salaa ja asentaa nauhuria tai kameraa, kenenkään kotiin.
Sisäministeriössä on alettu selvittää, voisiko suojelupoliisi saada oikeuden tehdä tiedustelua kodeissa ja kesämökeillä. Mahdollisten lakiesitysten on tarkoitus valmistua tänä tai ensi vuonna.
Suojelupoliisista ei kommentoida aihetta MTV Uutisille.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan tavallisen suomalaisen ei tarvitse olla huolissaan.
– Kenenkään kotiin ei ole kenelläkään tarkoitus urkkia. Suomesta ei ole tulossa poliisivaltio, Rantanen vakuuttaa.
Muutos voisi Rantasen mukaan mahdollisesti helpottaa suojelupoliisia saamaan ajoissa tietoa Suomen turvallisuutta uhkaavista teoista tai henkilöistä.
– Tämähän koskettaa esimerkiksi terrorismia, vakoilua tai vieraan valtion Suomea kohtaan tekemiä asioita. Kysymys ei ole siitä, että suojelupoliisi jatkossakaan tulisi kenenkään kotiin kuuntelemaan illalliskeskusteluja.
Lue myös: Mitkä ovat Supon oikeudet tällä hetkellä?
Turvallisuusympäristö on muuttunut
Siviilitiedustelua koskevat lait ovat tuoreita, vasta Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana vuonna 2019 voimaan tulleita.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta oli aikanaan hyvin kriittinen kotirauhan piiriin ulottuvaa siviilitiedustelua kohtaan.
Suomen turvallisuusympäristö on kuitenkin sisäministeri Rantasen mukaan muuttunut tämän jälkeen merkittävästi.
– Silloin on syytä arvioida kyllä kokonaisuudessaan, onko meillä joitakin sellaisia aukkokohtia, joita tulisi paikata, Rantanen toteaa.
Nykytila mahdollistaa agentin käräyttämisen
Suojelupoliisille kotirauhaan on liittynyt yksi erityinen ongelma.
Ulkomainen vakooja tai terroristi on voinut Suomessa paljastaa peitetehtävissä toimivan suojelupoliisin agentin yksinkertaisesti pyytämällä tämän kotiinsa, johon supon tiedustelija ei saa tulla.
Alun perin Sipilän hallituksen tiedustelulakipaketissa oli pykälä, jonka mukaan peitetehtävää suorittava suojelupoliisin tiedustelija voisi mennä ihmisen kotiin, jos tämä tapahtuisi asunnon käyttäjän aktiivisella myötävaikutuksella.
Perustuslakivaliokunta vaati kuitenkin tämän pykälän poistettavaksi. Koteihin kohdistuvasta siviilitiedustelukiellosta tuli ehdoton.
Kotona pitää saada olla rauhassa
Suojelupoliisin salaisen toiminnan ulottaminen kansalaisten kotirauhan piiriin on oikeudellisesti kaikkea muuta kuin yksinkertaista.
– Kotirauhassa on kysymys varsin keskeisestä perustuslain turvaamasta perustusoikeudesta, rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta sanoo.
– Ihmisen pitää laajasti voida ajatella, että kotona, kotirauhan suojaamassa paikassa, voi elää vapaasti ja toteuttaa toimenpiteitä ilman että viranomainen voi siihen puuttua.
Suomen turvallisuusympäristössä tapahtunut muutos on professorin mielestä täysin relevantti argumentti asiaa pohdittaessa.
Kysymys kuuluu, onko muutos ollut niin suuri, että se oikeuttaisi nykyistä merkittävämmän puuttumisen perusoikeuteen, kotirauhaan.
Tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen muistuttaa perustuslakivaliokunnan aiemmasta tiukasta kannasta.
– Heidän kielteinen kantansa oli niin yksiselitteinen, että sen muuttaminen vaatisi hyvin painavia perusteita. Tiedusteluviranomaisten pitäisi varmaan pystyä esittämään, onko tässä viiden-kuuden vuoden aikana tullut vastaan tilanteita, joissa olisi tarvittu tällaisia toimivaltuuksia, Hakonen sanoo.
Kotirauhaan kajoaminen on siitäkin hankala asia, että samassa kodissa voi asua tiedustelun kohteen lisäksi muitakin henkilöitä.
– On kysymys myös perheenjäsenten kotirauhasta, Hakonen toteaa.