Polttoaineiden hinnat ovat viime aikoina nousseet voimakkaasti. Kuluttajat ovat heränneet pohtimaan, nousevatko samalla myös valtion verotulot.
- Suomessa polttoainevero on kiinteä, se on tietty senttimäärä litraa kohti. Tällä hetkellä bensiinivero on 62,7 senttiä litralta ja dieselvero 36,4 senttiä litralta. Nämä summat eivät vaihtele hintojen mukaan, vaan ovat kiinteitä. Prosentuaalisesti veron osuus hinnasta pienenee, kun muut hintatekijät nousevat, selvittää lainsäädäntöneuvos Merja Sandell valtiovarainministeriön vero-osastolta.
- Tuottoa kertyy valtiolle saman verran jokaisesta myydystä litrasta. Ja jos jossain vaiheessa hinta nousee niin paljon, että se vähentää myytyjä litroja, niin siltä osin verotulotkin pienevät, Sandell jatkaa.
Polttoaineen hintaan kuuluu myös 22 prosentin arvonlisävero. Se on yleinen kulutuslisä, joka on sama kaikissa tuotteissa.
- Jos polttoaineen hinta nousee, niin suhteessa arvonlisäveron tuotto toki kasvaa. Lähtökohtana on kuitenkin se, että ihmisten käytettävissä oleva rahamäärä ei kasva. Kalliimpi bensiini on muusta arvonlisäveron alaisesta kulutuksesta pois. Kysynnän siirtymä ei nosta valtion verotuloja, Sandell toteaa.
Sandellin mukaan viime vuonna valtiolle kertyi energiaveroja 2,9 miljardia euroa, josta bensiinin osuus oli 1,4 miljardia ja dieselin 0,8 miljardia. Tämän vuoden ennusteen mukaan kokonaiskertymäksi tulee 3,2 miljardia.
- Taustalla on se, että vuoden alusta energiavaroja korotettiin. Sen takia tuotto on ennustettu vähän viimevuotista korkeammaksi.
Sandellin mukaan valtiovarainministeriöllä ei ole suoraa näkemystä kansalaisten kipurajasta bensiinin hinnan suhteen.