Suomen asuntomarkkinoiden tärkeimmät vaikuttajat kokoontuivat tammikuun lopulla Helsinkiin pohtimaan asuntomarkkinoiden tilaa, kehitysnäkymiä ja rakenteellisia muutoksia. Asuntomarkkinoilla on vietetty monta vuotta varsin auvoista aikaa, mutta epävarmuus on kuitenkin lisääntymässä - ei vähiten korkomarkkinoilla.
Nordean pääekonomisti Juha Ahtola ennakoi nousua - mutta hyvin hallittua sellaista:
"Tulemme todennäköisesti näkemään tämän vuoden aikana pientä korkoliikettä ylöspäin jo lyhyissä koroissakin ihan loppuvuonna. Euroalueen talous on nyt pääsemässä samanlaiseen, tosin loivempaan nousuun kuin muualla maailmassa on tapahtunut.
Korkotaso on edelleen äärimmäisen elvyttävässä tilassa. Keskuspankkien isot herrat, jotka lyhyistä koroista päättävät, eivät halua olla semmoisessa tilanteessa, jossa rahan oikea hinta on ikään kuin nollassa... Se on epäluonnollinen tila ja tulee kyllä poistumaan, mutta hyvin, hyvin varovaisin askelin.
Kun puhutaan 12 kuukauden euribor-korosta - joka on meille se tärkein viitekorko - niin nythän olemme suurin piirtein tasolla 2,30. Jos se kaksinkertaistuu, se on kutakuinkin siinä, mihin itse näkisin maksimin asettuvan - noin 4,5 prosentin kohdalle.
Korkotaso tulee kuitenkin vähänkin pidemmällä aikavälillä jäämään aika matalaksi. Rahan hinnasta ei varmaan edelleenkään tule muodostumaan minkäänlaista estettä millekään päätöksenteolle, kun kotitalouksista puhutaan."
Korkojen muutoksella ja asuntojen hintakehityksellä on vuosien saatossa ollut joka tapauksessa selkeä yhteys toisiinsa. Kun korot nousevat, hintojen nousu hidastuu tai hinnat jopa alenevat.
"Saattaa tietysti tulla semmoinen hetki, jolloin nähdään asuntojen hintojen laskeneen jotain 0 ja 5:n %:n välillä valtakunnallisella tasolla. Mutta silloinkin puhutaan ehdottomasti yksinumeroisista prosenttiluvuista. Ja sitten kun korkojen nousu pysähtyy tuolle tasolle kahden vuoden päästä, käännytään taas toiseen suuntaan."