Asuntomarkkinoiden suunta 2005-2006

Nordean pääekonomisti Juha Ahtola ennakoi nousua - mutta hyvin hallittua sellaista:

"Tulemme todennäköisesti näkemään tämän vuoden aikana pientä korkoliikettä ylöspäin jo lyhyissä koroissakin ihan loppuvuonna. Euroalueen talous on nyt pääsemässä samanlaiseen, tosin loivempaan nousuun kuin muualla maailmassa on tapahtunut.

Korkotaso on edelleen äärimmäisen elvyttävässä tilassa. Keskuspankkien isot herrat, jotka lyhyistä koroista päättävät, eivät halua olla semmoisessa tilanteessa, jossa rahan oikea hinta on ikään kuin nollassa... Se on epäluonnollinen tila ja tulee kyllä poistumaan, mutta hyvin, hyvin varovaisin askelin.

Kun puhutaan 12 kuukauden euribor-korosta - joka on meille se tärkein viitekorko - niin nythän olemme suurin piirtein tasolla 2,30. Jos se kaksinkertaistuu, se on kutakuinkin siinä, mihin itse näkisin maksimin asettuvan - noin 4,5 prosentin kohdalle.

Korkotaso tulee kuitenkin vähänkin pidemmällä aikavälillä jäämään aika matalaksi. Rahan hinnasta ei varmaan edelleenkään tule muodostumaan minkäänlaista estettä millekään päätöksenteolle, kun kotitalouksista puhutaan."

Korkojen muutoksella ja asuntojen hintakehityksellä on vuosien saatossa ollut joka tapauksessa selkeä yhteys toisiinsa. Kun korot nousevat, hintojen nousu hidastuu tai hinnat jopa alenevat.

"Saattaa tietysti tulla semmoinen hetki, jolloin nähdään asuntojen hintojen laskeneen jotain 0 ja 5:n %:n välillä valtakunnallisella tasolla. Mutta silloinkin puhutaan ehdottomasti yksinumeroisista prosenttiluvuista. Ja sitten kun korkojen nousu pysähtyy tuolle tasolle kahden vuoden päästä, käännytään taas toiseen suuntaan."

Kasvava epävarmuus on alkanut näkyä uusien asuntojen tuotannossa. Tämän on todennut myös Skanska Oy:n toimitusjohtaja Juha Hetemäki:

"Vuosi sitten oltiin ehkä rohkeampia, kun tehtiin aloituspäätöksiä uusien kohteitten osalta. Nyt tehdään ennakkomarkkinointia ja tarkastellaan, mikä se todellinen kysyntä sillä alueella on. Vasta sen jälkeen lähdetään liikkeelle.

Eräillä yksittäisillä paikkakunnilla on ollut tapauksia, joissa myymättömien asuntojen määrä on kasvanut verrattuna joihinkin muihin paikkakuntiin. Ne ovat tietysti olleet meille eräänlaisia ensimmäisiä signaaleja."

Ylitarjontaa on rakennusliikkeiden näkökulmasta ollut havaittavissa mm. Jyväskylässä. Esimerkiksi Tampereella tilanne on ollut vakaampi, mikä näkyy myös hintatasossa. Tampereella asunnot ovat ainakin hintapyyntöjen valossa edelleen kallistumassa - paitsi kaksiot.

Markkinapuntari

Hintapyynnöt - Tampere

Viikko 5/2005

(JKA 6.2.2005)