Hälyttävän harvoissa taloyhtiöissä on toistaiseksi tehty pitkäjänteinen korjausohjelma. Näin siitäkin huolimatta, että esimerkiksi isännöitsijätodistuksessa on annettava tietoa paitsi tehdyistä myös suunnitelluista remonteista. Jos taloyhtiölläsi ei vielä ole korjausohjelmaa, ihan ensiksi pitää tehdä kuntoarvio. Sen tilaaminen käy mutkattomasti, kertoo neuvontainsinööri Jaakko Laksola Uudenmaan Kiinteistöliitosta.
"Kuntoarvio tilataan sellaisten tekemiseen erikoistuneelta insinööritoimistolta. Arvio kattaa rakennustekniikan sekä LVI- ja sähkötekniikan. Jos taloyhtiössä on hissejä, myös niistä voi pyytää arvion. Kuntoarvio tehdään kolmen asiantuntijan voimin. Sen tuloksena taloyhtiö saa käyttöönsä kuntoarvioraportin, jossa on yksityiskohtaista asiantuntijatietoa kiinteistön eri rakennusosien kunnosta ja korjaustarpeista", Laksola kertoo.
Kuntoarvion tilaamiselle ja tekijöiden kilpailuttamiselle antaa hyvän perustan Rakennustietosäätiön julkaisema KH-kortti (KH 900023): Asuinkiinteistön kuntoarvio, tilaajan kortti.
Viime keväästä lähtien taloyhtiöillä on ollut mahdollista saada samalla kertaa myös kuntoarvioon perustuva ytimekäs ja helposti ymmärrettävä kuntotodistus. Siinä annetaan rakennuksen eri osille ja myös koko taloyhtiölle tähtiä yhdestä viiteen. Kuntoarvio ja kuntotodistus maksavat taloyhtiölle keskimäärin 4000–6000 euroa, riippuen taloyhtiön koosta. Kuntotodistuksen osuus hinnasta on vain 10–15 prosenttia.
Kuntoarvioraporttiin ja kuntotodistukseen sisältyy arvio taloyhtiössä lähimmän kymmenen vuoden aikana tarpeellisista korjauksista. Laksola huomauttaa kuitenkin, että asiantuntijan tekemänä aikajana kallistuu helposti hiukan etupainotteiseksi. Kuntotutkimuksessa puolestaan mennään pintaa syvemmälle selvittämään vaikkapa putkien kuntoa. Sitä edellyttää usein jonkin rakennusosan tarkempi kunnon arviointi.
