Ranska 2002. Ohjaus: Alain Chabat. Käsikirjoitus: Alain Chabat, Goscinnyn ja Uderzon sarjakuvan pohjalta. Tuotanto: Claude Berri ja Pierre Grunstein. Kuvaus: Laurent Dailland. Leikkaus: Stephane Pereira. Pääosissa: Gérard Dépardieu, Christian Clavier, Monica Bellucci, Jamel Debbouze, Claude Rich, Alain Chabat, Gérard Darmon, Dieudonné, Isabelle Nanty. Kesto: 107 min.
Sarjakuvista syntyy harvoin hyvää elokuvaa. Yleensä tuloksena on kökköä jäljittelyä ja likilaskuista komiikkaa. Toisin on Claude Berrin tuottamien Asterix-leffojen laita: maanmiesten rakastettua kirjasarjaa selvästi kunnioitetaan, ja lopputulos on toteutettu pieteetillä. Claude Zidin ohjaama A & O vastaan Caesar (1999) esitteli joukon mainioita näyttelijävalintoja ja huikeita visuaalisia tehosteita, ja nyt seikkailukomedia Asterix & Obelix: Tehtävä Kleopatra jatkaa kunnianhimoista linjaa. Ohjaajan puikkoihin on päässyt näyttelijänä paremmin tunnettu Alain Chabat, joka on myös käsikirjoittanut elokuvan.
Alkuperäistarinaa mukaillen Egyptin kuningatar Kleopatra (Monica Bellucci) tahtoo todistaa Rooman leuhkalle Caesarille (Chabat) Egyptin ylemmyyden muihin kansoihin nähden. Käsipuoli arkkitehti Nuberobix (Jamel Debbouze) pestataan rakentamaan ennennäkemättömän hieno temppeli kuningattaren kunniaksi: aikaa on kolme kuukautta tai kaula katkeaa. Ei auta muu kuin turvautua kaukaisen gallialaisheimon urheuteen ja ihmeelliseen taikajuomaan - litkun voimin työ alkaakin edistyä huimaa vauhtia. Mutta tietenkin ilkeällä hoviarkkitehti Panoramixilla (Claude Rich) on omat suunnitelmansa.
Chabat'n kerronta on hämmästyttävän "sarjakuvamaista", siis värikästä, lennokasta ja visuaalista. Elokuva pursuaa kauniita kamera-ajoja, vinkeitä yksityiskohtia ja nasevia äänitehosteita, mutta ne eivät vyöry silmille. Sopivasti hyödynnetyt digitaaliefektit mahdollistavat jälleen taikajuoman uskomattomat vaikutukset: roomalaissotilaat lentelevät yläilmoihin kuten kirjoissa ikään, ja temppelin rakennustyöt sujuvat kepeästi tonnin painoisia kivipaasia heitellen.
Asterix-tarinoiden vakiovitsien (gallialaisia kammoavat merirosvot, Obelixin ja Idefixin hellä suhde jne.) sekaan on ripoteltu hupaisia viittauksia nykyaikaan, mm. tietokone- ja kännykkäkulttuuriin. Henkilöiden nimistö vilisee oivalluksia (Sepalus, Antivirus ja Mathieukassovix!). Temppelin rakentajat innostuvat tanssimaan James Brownin tahtiin elokuvan kosiskelevimmassa mutta kieltämättä mukaansatempaavassa musiikkinumerossa. Oikeastaan hauskan elokuvan ainoa vika on sen pituudessa: vauhti tyssää ja kerronta väljähtyy keskivaiheilla. Puoli tuntia olisi helposti leikattu pois.
Näyttelijät istuvat osiinsa kuin nakutettu. Uhkea Monica Bellucci (Susien klaani) julmistelee uskottavasti jumalaisena Kleopatrana, ohjaaja Chabat on ihanan arrogantti Julius Caesarina ja Ameliéssa vähämielistä esittänyt, lempeäkasvoinen Jamel Debbouze hurmaava hysteerisesti kikattavana arkkitehtinä. Muhkeaviiksinen Christian Clavier on kyllä mainio Asterix, mutta jälleen massiivinen Gérard Dépardieu vie kaikista voiton: hän on täysin vastustamaton kömpelönä mutta väkivahvana Obelixina.
Teksti: Tuuve Aro
Kuva: Sandre Metronome