Asiantuntija: Maitohappobakteeri voi torjua niin vatsataudin kuin flunssankin

Niiden on kerrottu vaikuttavan muun muassa astman, flunssan, vatsataudin, allergioiden ja atopian hoidossa ja torjunnassa. Joidenkin tutkimusten mukaan maitohappobakteerit saattavat auttaa myös painonhallinnassa.

Vaikka maitohappobakteerit eivät todellisuudessa ole pelastus ihan kaikkeen, lastentautien ja -allergologian erikoislääkäri Mika Mäkelä vakuuttaa, että ne vaikuttavat varmasti yleisen vastustuskyvyn vahvistamisessa. Vastustuskyvyn juuret ovat suolistossa, ja maitohappobakteereista on suuri hyöty nimenomaan sen terveenä pitämisessä.

– Tiettyjä maitohappobakteereita saaneilla lapsilla on ollut esimerkiksi vähemmän hengitystieinfektioita ja ripulitauteja ja antibioottien käyttöä kuin muilla, Mäkelä tarkentaa.

Eri bakteerikannat hoitavat eri tauteja

Maitohappobakteereita on tutkittu varsin paljon. Uutta tutkimuksessa ovat Mäkelän mukaan selvitykset eri bakteerikantojen erilaisista vaikutuksista.

– Maitohappobakteerien vaikutukset ovat hyvin kantaspesifejä. Eli vaikka puhutaan probiooteista ja maitohappobakteereista ikään kuin samana, ne ovat vaikutuksiltaan yllättävän erilaisia. Samalla tavalla kuin on erilaisia viruksia, on erilaisia bakteereita, ja kaikilla niillä on oma tehtävänsä elimistössä.

– Esimerkiksi vauvojen atooppisen ihottuman estämisessä vaikuttavat tietyt kannat, kun toisilla sitä ei ole. Olemmekin tuoneet yksittäisiä näitä kantoja esiin käypähoitosuosituksissamme.

Parhaiten maitohappobakteerit tehoavat ripuliin

Maitohappobakteerien selkein hyöty on erilaisten ripulitautien hoidossa niin lapsilla kuin aikuisillakin. Sen sijaan turistiripulin hoidossa niiden vaikutukset ovat vielä vähän epävarmoja.

Lisäksi useissa eri tutkimuksissa on havaittu maitohappobakteerien toimivan atooppisen ihottuman estossa vauvoilla. Tavallisten allergioiden, kuten heinänuhan, hoidossa ei ole nähty myönteistä vaikutusta.

Älä popsi liikaa antibiootteja!

Toistuvat antibioottikuurit ovat Mäkelän mukaan pahin suoliston oman bakteerikannan vihollinen.

– Uusissa kansainvälisissä tutkimuksissa on selvinnyt, että yksikin antibioottikuuri muuttaa suoliston bakteerikantaa aika suuresti. Vaikutus voi olla jopa yli vuoden mittainen. Antibiootteja ei siis kannata syödä turhaan esimerkiksi ihan jokapäiväiseen flunssaan. Toisaalta antibiootteja ei kannata tietenkään myöskään välttää, jos on oikeasti sairas.

Piimästä vai purkista?

Maitohappobakteereita on käytetty elintarvikkeiden valmistuksessa ja säilönnässä vuosisatoja. Niitä saa muun muassa hapatetusta ruisleivästä, hapanmaitotuotteista, kuten viilistä ja piimästä, ja erilaisista terveysvaikutteisista maitohappotuotteista.

Apteekissa myytävät maitohappobakteerivalmisteet sisältävät samoja bakteerikantoja, joita on elimistössä.

Pillereiden annostus on Mäkelän mukaan helpompaa kuin esimerkiksi terveysvaikutteisen jukurtin, mutta muuten on hänen mukaansa sama, syökö bakteerinsa pillerinä vai ruokana.

Saako syödä varmuuden vuoksi?

Monet ovat innostuneet popsimaan maitohappobakteereja varmuuden vuoksi ja jopa vähän suositusannoksia enemmän. Mäkelä rauhoittelee, että maitohappobakteerien yliannostus on vaikeaa, jos ei ahmi kapseleita kourakaupalla. Varsinkin antibioottiripulin hoidossa bakteereiden ottamisessa ei tarvitse kursailla.

Myöskään ”varmuuden vuoksi -syöntiä” hän ei vastusta.

– Vaikka on pelätty sitä, että elävien bakteerien antamisesta terveelle ihmisille voi olla haittavaikutuksia, tämän hetken tiedon mukaan markkinoilla olevat valmisteet ovat erittäin hyvin siedettyjä ja turvallisia. Sanoisin, että niitä voi ottaa ihan hyvillä mielin, vaikka tuntisi itsensä ihan terveeksi. Niiden avulla voi siis myös pitää yllä niin sanottua suolistoterveyttään.