Sata vuotta sitten tapahtunut Armenian kansanmurha aiheuttaa vieläkin diplomaattisia selkkauksia.
Nykyistä Turkkia edeltäneen ottomaanivallan aikaisissa joukkosurmissa saattoi kuolla jopa 1,5 miljoonaa kristittyä armenialaista.
Turkki ei kansanmurhaa tunnusta, mikä on pitänyt suhteet Armeniaan viileinä. Turkki kutsui myös lähettiläänsä Itävallasta, koska Itävallan parlamentti päätti pitää hiljaisen hetken kansanmurhan uhrien muistoksi.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alarannan mukaan kansanmurha-termin käyttäminen on Turkille poliittisesti arka asia.
– Sen määritelmän liittäminen armenialaisten joukkotuhontaan rinnastuu natsien suorittamaan juutalaisten joukkotuhontaan. Tämä on päällimmäisin syy, miksi Turkki on vuosikymmeniä yrittänyt taistella tämän termin käyttöä vastaan.
Alarannan mukaan ulkomainen painostus on saanut Turkin kieltämään Armenian tapahtumat entistä tiukemmin.
– Tärkeintä olisi saada Turkissa käyntiin avoin keskustelu aiheesta. Samoin Turkin ja Armenian olisi kyettävä avoimeen ja rehelliseen keskusteluun, se voisi olla avain tämän pitkään hiertäneen asian sopimisessa.