Saksan entisen liittokanslerin muistelmateos Vapaus. Muistelmat 1954–2021 (Tammi) ilmestyy ensi viikolla. Saksalainen Die Zeit -lehti julkaisi teoksesta otteita etukäteen ja valotti, miksi Merkel hidasteli Ukrainan tietä Natoon.
Putinin noustua vuonna 2000 maansa presidentiksi hän oli yrittänyt kaikkensa, jotta Venäjä palaisi kansainväliselle näyttämölle roolissa, jota kukaan ei voinut ohittaa, erityisesti Yhdysvallat. Hän ei välittänyt demokraattisten rakenteiden tai yleisen hyvinvoinnin takaamisesta toimivan talouden kautta, ei kotimaassaan eikä muualla. Sen sijaan hän halusi toimia vastavoimana Yhdysvalloille, joka oli selvinnyt Kylmästä sodasta voittajana.
Näin kirjoittaa Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel. Saksalainen Die Zeit -lehti julkaisi tänään yksinoikeudella ensimmäiset otteet kirjasta.
Ote kuvaa vuonna 2008 Bukarestissa käytyjä Ukrainan ja Georgian puolustusliitto Naton niin kutsuttuja MAP-yhdentymiskeskusteluja. Merkel esimerkiksi kirjoittaa Die Zeitin mukaan, että keskusteluja ei voitu hänen mielestään käydä ottamatta huomioon Venäjän presidentin Vladimir Putinin aikeita Venäjän suhteen.
Hän päätti, ettei aika ollut oikea Ukrainan ja Georgian lähentyä sotilasliitto Naton kanssa.
"Nato-jäsenyys ei pitäisi tarkoittaa lisäturvaa ainoastaan jäsenmaalle itselleen, vaan myös Natolle", Merkel kirjoittaa.
Näin Merkel muistelee Putinia
Hän tapasi kansleriaikanaan myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin useita kertoja.
Lisäksi hän kuvailee Putinin Münchenin turvallisuuskokouksessa vuonna 2007 pitämää puhetta, jonka aikana hän ymmärsi, että Putin halusi haastaa Yhdysvaltojen vetämän yksinapaisen maailmanjärjestelmän:
Münchenin puheessaan Putin esiintyi sellaisena, kuin hänet koin: Henkilönä, joka oli aika valppaana, ettei häntä kohdella kaltoin, ja aina valmiina lyömään takaisin, pelaamaan valtapelejä koirien ja muiden odotuttamisen kanssa. Sitä voi pitää lapsellisena ja naurettavana, sitä voi pudistella päätään. Mutta sillä asenteella Venäjä ei hävinnyt maailmankartalta.
Merkelin kirjan odotetaan luotaavan myös Merkelin aikakauden energiapoliittisia päätöksiä, kuten öljy- ja kaasukauppaa Venäjän kanssa.
Liittokanslerina Merkel oli mukana todistamassa ja muovaamassa monia maailmanpoliittisia suurtapahtumia. Niihin lukeutuvat muun muassa Euroopan talouskriisi 2008–2009, vuodesta 2015 alkanut siirtolaisaalto sekä Krimin niemimaan valtaus vuonna 2014.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:38
Lue myös: Putin teki Angela Merkelille mauttoman tempun: "Osoittaa, ettei hän ole kovin mukava ihminen"
Trump halusi keskustella Putinista
Die Zeit siteeraa myös Merkelin kirjasta Yhdysvaltain tulevaa presidenttiä Donald Trumpia koskevia kohtia. Trump toimi ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen presidenttinä vuosina 2016–2020, Merkelin kanslerikauden aikana.
Merkel kertoo, että yritti olla provosoitumatta Trumpin siirtolaisia ja Saksaa koskevista kommenteista, kuten myös Trumpin suunnitelmista rajoittaa saksalaisvalmisteisten autojen tuontia Yhdysvaltoihin.
Kaksikon ensimmäisestä tapaamisesta Merkel kirjoittaa, että Trump halusi keskustella Merkelin itäsaksalaistaustasta sekä Putinista.
Venäjän presidentti tuntui kiehtovan häntä kovasti. Tulevina vuosina minusta tuntui, että autokraattisia ja diktaattorisia piirteitä omaavat poliitikot saivat hänet pauloihinsa.
Saksan entinen liittokansleri harmitteli sitä, että Trumpin kanssa hän yritti puhua asiatasolla, kun taas Trumpin argumentit liikkuivat aina tunnetasolla.
Syksyn odotettu teos
Entisen liittokanslerin yhdessä Beate Baumannin kanssa kirjoittama muistelmateos Vapaus. Muistelmat 1954–2021 on Saksan kirjasyksyn odotetuimpia julkaisuja, jota on ympäröinyt kova spekulaatio.
Kirja julkaistaan melkein kolme vuotta Merkelin 16-vuotisen kanslerikauden päättymisen jälkeen. Teos julkaistaan samana päivänä 30 kielellä, myös suomeksi.
Suomessa Merkelin muistelmat ilmestyy tiistaina 26. marraskuuta.
Kursiivilla merkityt kohdat ovat otteita ilmestyvästä teoksesta, suomennokset Anna Sarasteen.