Aikuiset käyttävät mielellään julkista hammashoitoa

Julkisessa hammashuollossa käyvien aikuisten määrä on lisääntynyt selvästi. Viidennes yli 48-vuotiaista käytti terveyskeskusten suunhoitopalveluja toissa vuonna.

Tiedot ilmenevät Stakesin suun terveydenhuollon erillisselvityksestä, joka perustuu terveyskeskuksilta vuonna 2006 saatuihin tietoihin.

Aikaisemmin ennen vuotta 1956 syntyneet aikuiset eivät juurikaan saaneet kunnallista hammashoitoa, mutta ikärajat poistettiin vuoden 2002 hoitouudistuksessa.

Professori Eeva Widströmin mukaan vielä vuonna 2000 vain 14 prosenttia yli 47-vuotiaista käytti julkista hammashoitoa, kun vuoteen 2003 mennessä heidän osuutensa kasvoi 17 prosenttiin.

Työikäisistä aikuisista täysin hampaattomia on enää 6 prosenttia. Parikymmentä vuotta sitten heitä oli tuplamäärä nykyiseen verrattuna. Tämän uumoillaankin kasvattavan hammashoidon kysyntää lähivuosina.

Suuhygienisti tekee lääkärin töitä

Terveyskeskukset ovat jo palkanneet lisää esimerkiksi erikoishammaslääkäreitä ja kokoaikaisia työntekijöitä. Suuhygienistien määrä on suhteellisesti kasvanut eniten.

Selvityksessä todetaan, että kävijämääriä on voitu nostaa, koska suuhygienistit ovat tarkastaneet ja hoitaneet suuren osan lapsista ja koululaisista. He ovat myös osallistuneet aikuisten hoitoon.

- Suuhygienistit tekevät paljon sellaista työtä, jota hammaslääkärit tekivät aikaisemmin. He pystyvät seulomaan terveempiä lapsia ja auttavat oikomishoidossa. Aikuisilta he esimerkiksi poistavat hammaskiveä, Widström summaa.

Kosmeettinen hammashoito lisääntyy tulevaisuudessa

Widströmin mukaan seuraavien 10-15 vuoden aikana hammashoidossa on hurjasti töitä, koska myös vanhemmalla väestöllä on suussa omat hampaat. Tämän jälkeen työt vähentyvät, koska nuoremmalla ikäpolvella on jo terveemmät hampaat.

Widström kuitenkin huomauttaa, että tulevaisuudessa ihmiset hoidattavat hampaitaan yhä enemmän esteettisistä syistä. Hampaita muun muassa oiotaan ja valkaistaan enemmän.

- On vaikeaa pitää estetiikka ja terveydenhoito erillään. Pitäisi olla selkeämmät rajat silloin, kun jaamme tukirahoja. Ei meidän kannattaisi niitä nyt ihan mihin tahansa kohdentaa, Widström näpäyttää.

Stakesin selvityksessä oli mukana yli 190 terveyskeskusta.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat