MTV:n ja Allianssi ry:n kysely paljastaa, että Ukrainan sota on heikentänyt nuorten turvallisuuden tunnetta ja aiheuttanut ahdistusta, eikä vanhoistakaan murheenkryyneistä ole vielä selvitty. Asiantuntija luonnehtii käynnissä olevaa tilannetta kolmoiskriisiksi, johon aikuisilla on velvollisuus puuttua.
Aurinko tulvii luokkahuoneeseen Kallion lukion väistötiloissa Helsingin Ruskeasuolla. Säteet lämmittävät jo. Sulavat lumet ja lisääntyvä valo antavat lupauksen keväästä ja kesästä, jotka näyttävät koronarajoitusten purkamisen myötä kahta edellistä normaalimmalta, vapaammalta.
Nuorten mieliä painaa kuitenkin huoli maailman tilasta. Toimettomuus kiihtyvän ilmastonmuutoksen ja luontokadon edessä, kaksi vuotta jatkunut pandemia ja vastaavien tartuntatautien ennustettu lisääntyminen varjostavat tulevaisuudennäkymiä.
Aivan kuin maailmantuskaa ei olisi tarpeeksi, Euroopassa syttyi sota Venäjän hyökättyä voimalla Ukrainaan 24. helmikuuta. Kallion lukion oppilaat kertovat jopa lamaantuneensa ja turtuneensa huonojen uutisten äärellä.
– Tuntuu vähän ylitsevyöryvältä kaikki kriisit. Ajattelee ehkä tulevaisuuden kannalta, tuleeko koskaan enää olemaan aikaa, kun ei olisi jotain huolta, 18-vuotias Nanna Pulkkinen sanoo.
Sota on heikentänyt nuorten turvallisuuden tunnetta
Epävarma maailmantilanne näyttää vaikuttaneen selvästi nuorten hyvinvointiin, selviää MTV:n ja Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssi ry:n kyselystä. Kyselyyn vastasi 1322 nuorta tai nuorta aikuista. Suurin osa vastaajista oli 13–29-vuotiaita ja yli 70 prosenttia naisia.
Neljä vastaajaa viidestä (80 prosenttia) kertoi turvallisuuden tunteensa heikentyneen jonkin verran tai huomattavasti Venäjän hyökkäyksen ja siitä seuranneen kiristyneen maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi. Sodan leviämistä Suomeen sanoi pelkäävänsä 64 prosenttia vastaajista.
Itänaapurin aggressio Euroopan maaperällä oli aiheuttanut vastaajissa monenlaisia tunteita, joista voimakkaimpina nousivat esiin ahdistus (70 prosenttia vastaajista), halu auttaa tai tukea ukrainalaisia (67 prosenttia) sekä pelko omasta tai läheisten turvallisuudesta (59 prosenttia).
Vajaa puolet vastaajista koki tilanteen johdosta hämmennystä ja surua, noin joka kolmas toivottomuutta, vihaa ja keskittymisongelmia. Esiin nousivat myös masennus ja alakulo, univaikeudet sekä paniikki.
MIELI ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara kertoo kyselytulosten vastaavan järjestöön tulleista yhteydenotoista saatua tilannekuvaa. Turvallisuuden tunne on yksi ihmisen perustarpeista, jonka järkkyminen saa aikaan tunteiden kavalkadin, jonka alla mihinkään muuhun keskittyminen vaikeaa.
Videolla Kallion lukion opiskelijat kertovat, miten Ukrainan sota on heihin vaikuttanut. Juttu jatkuu videon alla.
3:29
Sotavideot voivat traumatisoida
Sotakuvastolle törmääminen on nykyisessä tiedonvälitysympäristössä lähes mahdotonta, sillä hyökkäystä käsitellään niin perinteisessä kuin sosiaalisessa mediassa. Sensuroimattomat somevideot vievät keskelle kiivaita taisteluita ja aitojen ihmisten aitoa hätää.
– Ilman muuta tällaisessa on visuaalisen materiaalin traumatisoiva mahdollisuus, kun siihen vielä liittyy tieto siitä, että tämä on totta, tämä tapahtuu tässä ja nyt, Larivaara sanoo.
MTV:n ja Allianssi ry:n kyselyyn vastanneista yli 58 prosenttia kertoi selailleensa Venäjän hyökkäyksen seurauksena liikaa sotauutisia tai muuta sotaa käsitteleviä sisältöjä. Useampi kuin kolme neljästä vastaajista sanoi sotauutisoinnin laskeneen mielialaansa ainakin jonkin verran.
Larivaaran mukaan nuorelta vaaditaan itsesäätelykykyä vastustaa kauhu-uutisoinnin imua. Etenkin sosiaalisen median käyttöä kannattaa rajata, koska sisältöjä ei moderoida. Ahdistuneen kannattaa seurata tilanteen kehittymistä perinteisestä mediasta kerran tai kaksi päivässä ja esimerkiksi yhdessä vanhempien kanssa.
Lue myös: Nuoret TikTok-käyttäjät törmäävät nyt tahtomattaankin väkivaltaisiin videoihin – "En voinut olla ajattelematta, kuinka video vaikuttaa nuorempiin"
Muut huolet eivät ole kadonneet
Koronaepidemia on jäänyt uutisoinnissa sodan jalkoihin, mutta tartuntatauti ja siitä johtuneet rajoitukset näkyvät nuorten elämässä edelleen. Kolme neljästä vastaajasta kertoi korona-ajan heikentäneen elämänlaatuaan jonkin verran tai erittäin paljon.
Lue lisää: Hätkähdyttävät luvut koronakuormituksesta – apua odotetaan kuukausia: "Valuvika jo aikaisemmin"
Samaan aikaan nuoret kantoivat huolta ilmastonmuutoksesta, yksinäisyydestä, henkilökohtaisista mielenterveyden haasteista, kuten masennuksesta, sekä terveydestä yleisesti ottaen.
Epävarmat tulevaisuuden näkymät heijastuivat huoliin omasta taloustilanteesta ja työllistymisestä. Myös eriarvoisuuden lisääntyminen eri ihmisryhmien välillä pelotti.
Vastaajista 28 prosenttia kertoi koronan ja sodan vähentäneen perhehaaveita ja -suunnitelmia.
– Olen raskaana ja pelkään lapseni puolesta, kun hän joutuu syntymään näin epävakaaseen ja pelottavaan maailmaan. Minua huolestuttaa myös Ukrainan kriisin vaikutukset talouteen ja sitä kautta asunnonhankintaan ja työn saantiin, eräs vastaaja kirjoittaa.
Videolla Kallion lukion opiskelijat kertovat, miten korona-aika on vaikuttanut heidän elämäänsä. Juttu jatkuu videon alla.
2:30
Sota ja korona ovat vaikuttaneet urahaaveisiin yli 20 prosentilla
Reilu viidennes MTV:n ja Allianssi ry:n kyselyyn vastanneista kertoi korona-ajan ja Ukrainan sodan vaikuttaneen ammattihaaveisiinsa. Koronarajoitukset olivat ajaneet jotkut pois kulttuuri- ja tapahtuma-alalta. Sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa vähensi työntekijöiden kuormitus sekä rokotepakko.
Avoimissa vastauksissa korostui halukkuus tehdä nykymaailmassa merkityksellistä työtä, jolla yhteiskunnalliseen tilanteeseen voisi vaikuttaa tai ihmisiä auttaa.
Lue myös: Näin voit auttaa ukrainalaisia Suomesta käsin – avustuslahjoituksilla pyritään auttamaan siviilejä
Larivaaran mukaan halu auttaa ja vaikuttaa on nuorille tyypillistä. Yksilöllisyyttä korostavassa nykyajassa kriisit saattavat vaikuttaa enemmän urahaaveisiin kuin vaikkapa 50 vuotta sitten, jolloin pinnalla olivat isot massaliikkeet. Kyselyyn vastanneista reilut 35 prosenttia kertoi osoittaneensa mieltään rauhan puolesta.
Toisaalta itsenäisyyden puolesta oltiin valmiita myös tarttumaan aseisiin. Vastaajista noin neljännes kertoi Venäjän hyökkäyksen lisänneen maanpuolustustahtoaan. Varsinaisena intona asepalveluksen suorittamiseen tämä näkyi harvemmin: noin 19 prosenttia kertoi kiinnostuksensa kasvaneen, 14 prosenttia puolestaan vähentyneen.
Jotkut näkivät sodan syttymisen myötä rauhanturvaajan ammatin aiempaa kiinnostavampana vaihtoehtona.
Tämänhetkisiltä päättäjiltä nuoret toivoivat selkeitä Nato-linjauksia, yhteistyötä muiden isojen toimijoiden kanssa sekä tekoja myös ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Tiedottamiselta penätään selkeyttä, turhaa pelon lietsomista ei kaivata.
Videolla Kallion lukion opiskelijat kertovat, ovatko meneillään olevat kriisit vaikuttaneet heidän tulevaisuuden suunnitelmiinsa. Juttu jatkuu videon alla.
2:24
Tulevaisuudessa siintää enemmän valoa kuin synkkyyttä
Monen Kallion lukiossa opiskelevan puheesta kuultaa halu olla maalaamatta piruja seinille. Ei pidä stressata liikaa vaan luottaa siihen, että asioilla on tapana järjestyä. Huolta kannetaan, mutta elämä ei ole haudanvakavaa.
Suomessa asuva voi olla monesta kiitollinen. On toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, oppilaita parhaansa mukaan tukeva koulu, ilmastokriisin kannalta hyvä sijainti. Suomi ei tällä hetkellä käy sotaa tai ole yhteiskuntana kriisissä, repun ei tarvitse olla pakattuna pakoa varten.
– Turvaa luovat tekijät on tärkeä tunnistaa, Larivaara sanoo.
Myös MTV:n ja Allianssi ry:n kyselyn perusteella suurin osa nuorista pitää tulevaisuuden näkymiään ennemmin valoisina kuin synkkinä. Monia kannattelivat läheiset ihmissuhteet, lupaavat uranäkymät ja unelmat.
Yksilölliset tekijät vaikuttavatkin voimakkaasti siihen, kuinka voimakkaasti kriisit nuorta kuormittavat. Perheen ja kaveripiirin tuki sekä harrastuksissa ja koulussa pärjääminen valavat itsevarmuutta ja luottoa omiin kykyihin pärjätä.
Videolla Kallion lukiolaiset kertovat, mikä heille tuo toivoa nykyisessä maailmantilanteessa. Juttu jatkuu videon alla.
2:37
Näin maailmantuskaa voi helpottaa
Nuorten takataskusta näyttää löytyvän keinoja helpottaa kriisiaikojen aiheuttamaa ahdistusta. Ensisijaisesti auttaa puhuminen ja toiminta. Keskusteleminen onkin Larivaaran mukaan hyvä tapa jäsentää ajatuksia ja tunnistaa tunteitaan.
Kallion lukiolaiset kertovat jakavansa vastavuoroisesti huoliaan esimerkiksi kavereiden kanssa. Samaa mieltä ovat myös kyselyyn vastanneet: kolmannes haluaisi jakaa sodasta johtuvia huoliaan muiden nuorten kanssa, harvempi kuin joka kuudes koki tarvetta ammattiavulle.
Vaikka kouluissa nykyään opetetaan mielen hyvinvointia edistäviä taitoja, pitää Larivaara tärkeänä, että vaikeista asioista keskusteltaisiin myös aikuisseurassa. Nuorilla on väistämättä vähemmän elämänkokemusta ja psyykkistä kannattelukykyä kuin aikuisilla. Kun yhtälöön sen, että nuorten tunnekokemukset ovat usein voimakkaita, voi laajemmasta näkökulmasta ja aikuisen elämänkokemuksesta olla suuri apu ilmiön suhteuttamisessa.
Ammattiavun piiriin kannattaa hakeutua, jos lähipiiriltä saatu tuki ei kannattele, jos huolet vaikeuttavat normaalissa arjessa selviämistä tai elämästä tuntuu kadonneen kokonaan ilo. Esimerkiksi kovin empaattiset ja yhteiskunnallisesti tiedostavat nuoret voivat kokea kriisin todella kuormittavana.
MTV:n ja Allianssi ry:n kyselyssä tärkeimmäksi tavaksi toimia ja käsitellä Ukrainan tilannetta nousi lahjoittaminen, jonka mainitsi noin puolet vastaajista. Sodan uhreja konkreettisesti kertoi auttaneensa reilut 39 prosenttia.
Kallion lukion oppilaiden vastauksissa yhdeksi voimaannuttavaksi keinoksi nousi myös tärkeiden asioiden pinnalla pitämisen sosiaalisessa mediassa.
– Musta on ollut tärkeää, että sota on ollut pinnalla sosiaalisessa mediassa, koska tuntuisi vielä kauheammalta sulkea korvat ja silmät siltä, Nanna Pulkkinen sanoo.
Lue myös: Arki kulkee, mutta mikään ei tunnu miltään? Tällainen on salakavala korkean toimintakyvyn masennus: "Pinnan alla ihminen voi yhä huonommin ja huonommin"
Pitkän aikavälin vaikutuksiin voi vielä puuttua
Millainen vaikutus nuorten tulevaisuudenuskoon ja hyvinvointiin ilmastokriisillä, korona-ajalla ja sodalla sitten tulee pitkällä tähtäimellä olemaan? Larivaaran mukaan paljon riippuu siitä, miten tilanne tulee kehittymään.
– Nuorten kohdalla tämä on jo kolmoiskriisi.
Larivaaran mukaan kolme globaalia kuormitustekijää yhdessä oman elämän huolien kanssa voi herkästi aiheuttaa pidempikestoista turvattomuuden tunnetta, mikä puolestaan nakertaa luottamusta tulevaan.
Vaikeus rauhoittaa mieltä voi aiheuttaa keskittymisongelmia, mikä vaikuttaa esimerkiksi opinnoissa pärjäämiseen. Toiveikkuuden katoaminen saattaa itsessäänkin heijastua opiskelumotivaatioon, mutta myös työelämään panostamiseen sekä perhehaaveisiin. Vakavimmillaan pitkittynyt kriisiaika voi johtaa selkeisiin mielenterveysoireisiin.
Lue myös: Saako sota-aikana nauraa? Kriisipsykologi kertoo, miksi saa ja pitääkin: "Ilo ja hyvät asiat eivät poistu mihinkään"
Aikuisten on tärkeää saada nuoret tuntemaan olonsa kuulluksi, mutta myös konkreettisia tekoja kaivataan. Kaikkien kolmen ison kriisin osalta tarvitaan päätöksiä ja toimia paremman tulevaisuuden puolesta.
Ydinsota ja elämän tuhoutuminen pelotti nuoria myös kylmän sodan aikana. Euroopan yhtenäistymisen seurauksena kasvoi kuitenkin sukupolvi, joka sai kokea toiveikkaamman ajan. Koronakriisin hoito ja Venäjän hyökkäyksen laajamittainen tuomitseminen on osoittanut, että yhteisöllisyys ei ole nykymaailmastakaan kadonnut.
– Kansainvälinen yhteisö osoittaa voivansa yhdistää voimansa asettaessaan pakotteita Venäjälle. Ehkä myös esimerkiksi ilmastonmuutokseen on mahdollista reagoida ennen kuin on liian myöhäistä, eräs kyselyyn vastannut kirjoittaa.
Toivoa siis on, mutta heitteille jätetty maailma ei itse rakenna itsestään hyvää paikkaa elää.
Videolla Kallion lukiolaiset kertovat, millaista apua tai tukea toivoisivat huolistaan selviämiseen. Juttu jatkuu videon alla.
3:40