Kriisipuhelimen linjat paukkuivat kevään aikana ennennäkemättömästi, itsetuhoisuus näkyy yhä useammassa keskustelussa

Alkuvuosi on ollut kiireinen Mieli Suomen Mielenterveys ry:n (Mieli) valtakunnallisessa kriisipuhelimessa ja nuorille suunnatussa Sekasin-chatissa.

– Yhteydenottoja on tullut huomattavasti enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, kertoo Mieli ry:n verkkokriisityön päällikkö Satu Sutelainen.

Yhteydenottoja 60 prosenttia enemmän

Vastattujen yhteydenottojen määrä on noussut vuoden takaisesta (tammi–kesäkuu) 60 prosenttia Kriisipuhelimessa ja Sekasin-chatissa. Uusia päivystäjiä on koulutettu, jotta mahdollisimman moni pääsisi keskustelemaan ilman pitkää jonottamista.

Lue myös: Mikä yhteiskunnassa synnyttää itsetuhoisia ajatuksia? Asiantuntija kiteyttää yhdellä arkisella sanalla

Kiireisintä puhelimessa ja chatissa oli huhtikuussa, mutta kesää kohti koronaan liittyvät yhteydenotot ovat vähentyneet ja jonot lyhentyneet. Sutelaisen mukaan heinäkuu on perinteisesti ollut vuoden kiireisintä aikaa, sillä lomakauden takia yhteydenottoja tulee paljon.

Ajoissa avun piiriin

Keskustelun tarve kasvoi kohisten, mutta mielenterveyden lähetteiden määrä väheni. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mielenterveysyksikön päällikön Jaana Suvisaaren mukaan suuri osa käynneistä ja hoidosta siirrettiin etäyhteyksin toteutetuiksi, mutta fyysisiä käyntejä oli mahdollista tehdä alueellisin eroin. Toukokuussa lähetteiden määrä lähti palaamaan kohti normaalia.

– Missään sairaanhoitopiirissä ei vielä ollut enemmän lähetteitä kuin tammikuussa, mutta niiden määrä on korjaantumaan päin, sanoo Suvisaari.

Terveydenhoitoalalla on keskusteltu poikkeusolojen kerryttämästä hoitovelasta. Käyntimäärien vähentyessä heräsi huoli siitä, ehtivätkö ongelmat kehittyä pahemmaksi, jos avun piiriin ei hakeuduta ajoissa. Myös Sutelainen korostaa yhteydenottojen matalaa kynnystä.

– Vaikka ruuhkaa on, niin emme halua viestiä, että älkää ottako yhteyttä. Päinvastoin, jos tarvetta on ja tuntuu siltä, niin rohkeasti yhteyttä.

Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen arvelee, että terveydenhuoltoa ei haluttu kuormittaa psyykkisillä vaikeuksilla, jotka eivät olleet akuutteja tai liittyneet koronaan.

– Ihmiset ehkä ajattelivat, että ei tämä minun huoli ja ahdistus voi olla kummoisempi kuin jonkun toisen, että miksi minä tarvitsisin apua kun joku toinen ei tarvitse. Eihän se näin mene. Samassa veneessähän me kaikki olimme, mutta hyvin erilaisilla välineillä sitä venettä soudettiin eteenpäin. Ihmisten kriisinsietokyky on hyvin erilainen, sanoo Savolainen.

Itsetuhoisuus näkyy yhä useammassa keskustelussa

Kevään pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisten mielenterveyteen ja hyvinvointiin ei vielä tiedetä. Mieli ry:n Kriisipuhelimessa ja Sekasin-chatissa käytiin entistä enemmän keskusteluja, joissa nousi esille itsetuhoisuus.

– Viime vuonna tällaisia keskusteluja käytiin Kriisipuhelimessa noin 9 vuorokaudessa ja nyt alkuvuoden aikana 15 vuorokaudessa. Myös Sekasin-chatissa tilanteet ovat olleet selkeästi akuutimpia, ja ne ovat joskus kärjistyneet siihen, että olemme soittaneet hätäkeskukseen, kertoo Sutelainen.

Hänen mukaansa kaikki keskustelut, joissa itsetuhoisuus on noussut esille, eivät kuitenkaan johda itsemurhayritykseen. Tämä voi kertoa siitä, että keskusteluapua on uskallettu pyytää ajoissa. Joskus yksi keskustelu riittää.

– Tietenkin on huolestuttavaa, että ihmiset voivat noinkin huonosti. Asia on vakava, ja on tärkeää, että uskaltaa ottaa yhteyttä ja puhua näistä asioista.

Yleisimmät huolet tulevat arjesta

Keskusteluissa esiin nostetut huolet ovat liittyneet sairastumiseen, taloudellisiin vaikeuksiin, kodin tai muiden vuorovaikutussuhteiden kuormittumiseen ja palveluiden supistumiseen. Verkkoyhteydellä toteutetut palvelut eivät sovi kaikille.

– Usein esiin tullut ongelma on se, että asiakkaalla ei ole kotona rauhaa toteuttaa etäkäyntejä, sillä kotona ei ole koskaan yksin, kertoo Suvisaari.

Kriisipuhelimeen ovat soittaneet erityisesti yli 50-vuotiaat, joita on huolettanut kokonaisuuden hallinta arjessa.

– Normaalistikin puhutaan paljon parisuhteeseen ja perheeseen liittyviä asioita, kertoo Sutelainen.