8 oiretta, joista et huolestu, vaikka ehkä pitäisi – poissulje vakavat sairaudet lääkärissä

Unisuus päiväsaikaan ilman mitään syytä

Kuka tahansa haukottelee kesken päivän, jos takana on liian lyhyet tai katkonaiset yöunet. Eri asia on, jos koko päivän kestävä uupumus, keskittymiskyvyttömyys ja nuokahtelu vaivaa silloinkin, kun on varma nukkuneensa hyvin. Jos tämä jatkuu päivästä ja viikosta toiseen ilman, että ymmärtää miksi, on syytä huolestua.

Mahdollinen syy: Uniapnea on sairaus, jossa ihminen saa unenaikaisia hengityskatkoksia. Nielun alueen lihasten veltostuminen unen aikana johtaa ylähengitysteiden osittaiseen ahtautumiseen ja sitä kautta kuorsaukseen ja hengityskatkoksiin. Hengityskatkokset päättyvät usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen. Vaikka ihminen ei edes välttämättä tietoisesti herää, niin jos sama kaava toistuu uudestaan ja uudestaan joka yö tuntien ajan, se vaikuttaa väistämättä unen laatuun.

Uniapneasta voivat kertoa edellä mainittujen oireiden lisäksi aamuinen kurkkukipu tai päänsärky. Myös esimerkiksi ärtyisyys, yöhikoilu ja tihentynyt yöllinen virtsaamistarve on liitetty sairauteen.

Uniapnea voi kehittyä kenelle tahansa, mutta ylipainoiset ovat suuremmassa riskissä. Hoitamattomana uniapnea lisää esimerkiksi onnettomuusalttiutta, riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin.

Poikkeava väsymys voi olla myös esimerkiksi syövän tai kilpirauhassairauden merkki.

Erektiohäiriöt

Miehet kyllä huomaavat, jos heillä on vaikeuksia saada tai ylläpitää erektiota. Ongelma on, että he usein automaattisesti olettavat sen johtuvan psyykkisen eikä fyysisen puolen ongelmista. Moni hakee vaivaansa heti erektiolääkkeitä selvittämättä ja hoitamatta oikeaa taustalla vaikuttavaa syytä.

Mahdollinen syy: Erektiohäiriöt liittyvät usein sydän- ja verisuonisairauksiin. Itse asiassa erektiohäiriöstä kärsivän miehen riski sairastua johonkin vakavaan sydän- tai verisuonisairauteen on puolitoistakertainen verrattuna mieheen, jolla ei ole erektiohäiriötä.

Mitään muita sairaudesta kertovia oireita ei välttämättä ole – koska verisuonet ovat peniksessä pienempiä kuin muualla kehossa, valtimo-ongelmat ilmenevät yleensä ensin siellä. Pidemmälle edenneessä taudissa verenpaine tai kolesterolikin voivat olla koholla. Riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin nostavat diabetes, ylipaino, tupakointi, fyysinen passiivisuus ja korkea ikä.

Tahaton laihtuminen

Nyt ei tarkoiteta tunnollisesta liikunnan harrastamisesta ja herkkujen jättämisestä seuraavaa paidonpudotusta. Nyt tarkoitetaan sitä, kun perheenjäsen tuntuukin halatessa laihemmalta tai itse joutuu äimistyneenä lisäämään vyöhön reikiä. Lääkäriin on syytä mennä aina, jos paino laskee kolme–viisi kiloa ilman syytä.

Mahdollinen syy: Monen syövän ensioire voi olla selittämätön laihtuminen. Syöpätyypistä riippuen samaan aikaan voi ilmetä esimerkiksi turvotusta tai ummetusta. Toisaalta tahaton painonlasku voi viitata myös vaikka kilpirauhassairauteen. Sekä syöpään että kilpirauhassairauteen voi liittyä myös väsymystä ja unettomuutta.

Lääkäriin kannattaa hakeutua etenkin, jos kokee laihtumisen lisäksi väsymystä, yleistä vetämättömyyttä tai suorituskyvyn laskua ruumiillisessa rasituksessa.

Sinnikäs yskä

Yskä vaivaa lähes jokaista silloin tällöin. Hengitystieviruksen laukaisema yskä eli flunssayskä voi kestää alle kolmesta viikosta jopa kahteen kuukauteen. Jos yskä ei millään tunnu loppuvan, taustalla voi olla suurempi ongelma.

Mahdollinen syy: Keuhkoahtaumatauti voi alkaa kroonisena yskänä. Joskus sinnikäs yskä on keuhkosyövän ensimmäinen merkki. Tupakoitsijat ovat suuremmassa vaarassa sairastua sekä keuhkoahtaumatautiin että keuhkosyöpään.

Keuhkoahtaumataudin toinen tunnusmerkki on hengästyminen fyysisen ponnistuksen, kuten portaidennousun, yhteydessä. Keuhkosyöpään voi liittyä verisiä ysköksiä, toistuvia keuhkokuumeita tai painonlaskua.

Päivystävälle lääkärille on syytä hakeutua aina, jos yskään liittyy laihtumista, hengenahdistusta tai verta ysköksissä. Ilman edellä mainittuja hälyttäviä oireita lääkäriin menoa voi odottaa yskän kanssa kaksi kuukautta.

Tiheä virtsaaminen

Juoksetko vessassa useammin kuin ennen? Jotkut kuittaavat sen ikään liittyvänä vaivana, mutta se voi myös olla kehon keino kertoa jostakin vakavammasta.

Mahdollinen syy: Diabeteksen tyyppioireisiin kuuluu virtsanerityksen lisääntyminen. Lisäksi diabetekseen voi liittyä janon tunnetta, heikotusta, väsymystä, näön sumentumista ja kihelmöivää tunnetta sormissa ja varpaissa. Naisilla yhtäkkinen virtsaamisen tarpeen tiheneminen voi viitata myös virtsatieinfektioon, miehillä taas eturauhasvaivoihin.

Vaikeudet pysyä pystyssä

Meistä jokainen joskus liukastuu, kaatuu ja menettää tasapainonsa. Jatkuva kompurointi ei kuitenkaan ole normaalia – ei edes ikääntyessä.

Mahdollinen syy: Neurologiset sairaudet ilmenevät hankaluuksina vartalon hallinnassa. Tasapainon horjuminen ja kaatuilu voi johtua esimerkiksi Parkinsonin taudista, MS-taudista tai diabeettisesta neuropatiasta. Neurologisten sairauksien yhteydessä saattaa esiintyä myös lihasheikkoutta, puutumista, kihelmöintiä, nykimistä tai kipua.

Jos on vastikään aloittanut uuden lääkityksen, kannattaa muistaa, että myös jotkin lääkkeet vaikuttavat tasapainoon.

Krooninen ummetus

Ummetuksesta sinänsä ei yksittäisenä kertana tarvitse huolestua. Eikä esimerkiksi pidä paikkaansa, että jokaisen pitäisi ulostaa kerran päivässä, vaan normaalisti ihmisen suoli tyhjenee 8–72 tunnin välein.

Ummetuksesta puhutaan, kun suoli tyhjenee harvemmin kuin kolme kertaa viikossa tai kun uloste on niin kiinteää, että se tekee ulostamisesta useimpina kertoina vaikeaa. Jatkuvan ummetuksen syy on syytä selvittää.

Mahdollinen syy: Suolistosyövän yksi mahdollinen oire on ummetus. Kasvain suolessa voi kaventaa ulosteen kulkureittiä tai tukkia sen. Taustalla voi olla myös hyvänlaatuinen kasvain.

Tärkeämpää kuin se, kuinka kauan yksittäinen ummetusjakso kestää, on se, onko tällaisia jaksoja alkanut ilmetä useammin kuin aikaisemmin. Entä jatkuuko ummetus myös ruokavaliomuutosten, kuten nesteiden ja kuitujen lisäämisen, jälkeen?

Ummetuksen lisäksi suolistosyövästä saattaa kertoa veri ulosteessa, vatsakivut, vaihteleva ripuli, limaiset ja niukat ulosteet, ulostamispakko sekä vatsan turvotus tai kouristelu.

Epämukava tunne rintakehässä, kaulalla tai käsivarressa liikunnan aikana

Jos rintakipu vääntää tuskasta kaksin kerroin, jokainen tietää, että nyt on vakava paikka. Sen sijaan laaja-alainen ja hieman ”pehmeämpi” kipu ei välttämättä herätä samanlaista huolta. Voi olla, että ihminen esimerkiksi pihatöitä tehdessään tai portaita noustessaan tuntee vain epämukavan, ahdistavan tai puristavan tunteen, joka leviää rintakehän alueelta kaulaan tai käsivarteen.

Mahdollinen syy: Sepelvaltimotaudista johtuva rintakipu tulee usein rasituksessa ja lievittyy nopeasti levossa. Taudin ja kivun taustalla on valtimoiden kovettuminen ja kolesterolin kertyminen valtimoiden seinämiin. Kun veri ei pääse virtaamaan vapaasti, lopulta seurauksena voi olla sydänkohtaus, joka tuntuukin myös levossa eikä hellitä. Suomessa sepelvaltimotautiin kuolee vuosittain noin 10 000 ihmistä, mikä tekee siitä suomalaisten yleisimmän kuolinsyyn.

Joskus sydänkohtaus iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta ilman mitään edeltäviä oireita, mutta usein sitä kuitenkin edeltää korkea kolesteroli, korkea verenpaine, ylipaino ja fyysinen passiivisuus. Tupakoitsijat ja alkoholin suurkuluttajat ovat suuremmassa riskissä.

Lähteet: Nextavenue.org, Hengitysliitto.fi, Seksuaaliterveysklinikka.fi, Terveyskirjasto, Kaikkisyovasta.fi