Kiekkoleijona numero 44
Tamperelaistaiturin maagiset kikat ovat legendan mukaan peräisin huopatossuhöntsäilystä Tesoman kentiltä.
Esa Keskinen innostuu, kun hän kuulee nimen Martti Jarkko.
- Martti on aina ollut mun suuri idoli. Ihailin junnuna aina Martin pelejä. Olen yrittänyt ammentaa niistä huikeista kikoista. Mara on ollut aina mun suosikki.
Keskinen uskoo, että jotain hän Jarkon tempuista oppikin.
- Mutta eihän kukaan Maran kikkoihin täysin pysty, on hän niin taitava kaveri. Mara oli vähän vanhempi, mutta pelasimme samassa joukkueessa ja se oli todella kunnia, Keskinen muistelee.
- Olemme edelleen hyviä kavereita, soitellaan ja nähdään.
Tapparan tehotykki
Jarkko pääsi pelaamaan SM-sarjaa Tapparaan vuonna 1972. Tulokasvuosi sujui tehokkaissa merkeissä, kun Jarkko osui 41 kertaa 36 ottelussa. Kalevi Numminen rakensi Jarkon ympärille todellisen tehokentällisen: Jarkko sai rinnalleen Mikko Leinosen ja Jukka Alkulan ja puolustuksessa luutivat Pertti Valkeapää ja Hannu Haapalainen. Ykkösnyrkkiä kutsuttiin jopa nimellä ”Jarkkolaiset”.
Seitsemänä Tappara-kautena Jarkko sai joka kevät kantaa jonkin väristä mitalia kaulassaan. Keväällä 1977 Jarkko johdatti joukkueensa SM-liigan ensimmäiseen mestaruuteen. 35 ottelun saldona Jarkolla oli huikeat 73 tehopistettä. Seuran ennätyspisteillä irtosi myös pistepörssin voitto ylivoimaisesti.
Tamperelainen lähti Turkuun
Tapparan menestyksestä huolimatta Jarkko päätti lähteä 1979 länsirannikolle ja Turun Palloseuraan. Tamperelainen sopeutui Turkuun yllättävänkin nopeasti ja Kupittaalla mailataituri otettiin hyvin vastaan. Hän sai loistavan tutkaparin Reijo Leppäsestä ja tuhoa syntyi.
Kaikkiaan Jarkko tehoili SM-tasolla saldokseen 274+301 382 runkosarjaottelussa. Hurjaa jälkeä Jarkko onnistui tekemään myös Saksan Bundesliigassa, sillä hän on liigan kaikkien aikojen tehokkain suomalainen.
Maajoukkueessa Jarkko pelasi ainoastaan 63 ottelua. Hän edusti Leijonia kaksissa MM-kisoissa, mutta ei kertaakaan olympialaisissa.