Pitkän iän salaisuutta tutkinut kirjailija ja tutkimusmatkailija Dan Buettner kertoo syövänsä joka päivä saman aamupalakeiton, jonka moni suomalainen mieltää varmasti ennemmin lounaaksi.
– Mitä enemmän tutkin sitä, mikä todella edistää pitkäikäisyyttä, sitä paremmin ymmärrän, että se alkaa suolaisella aamiaisella, muun muassa ruokakirjoja tehnyt yhdysvaltalainen menestyskirjailija ja yksi Blue Zones Kitchenin perustajista Dan Buettner kertoo Eatingwell.com-sivustolla.
Blue Zones Kitchen on valmisruokamerkki, jota ovat inspiroineet niin sanotut siniset vyöhykkeet. Ne ovat eri puolilla maailmaa sijaitsevia alueita, joilla on havaittu olevan epätavallisen paljon satavuotiaita tai sitä vanhempia ihmisiä.
Buettner on aloittanut itse päivänsä keitolla jo vuosien ajan. Hän tosin syö aamiaisensa melko myöhään, lähempänä puoltapäivää.
Buettner päätti ryhtyä syömään minestronea aamiaisella huomattuaan Sardiniassa asuvan maailman vanhimman suvun jäsenten nauttivan kyseistä keittoa päivittäin.
Buettnerin havaintojen mukaan ihmiset voivat elää jopa kymmenen vuotta pidempään syömällä paljon vihanneksia ja hedelmiä, pysymällä aktiivisina ja kokkaamalla enemmän kotona.
Buettnerin mukaan ihmiset kuvittelevat lisäävänsä elinvuosiaan yleensä ottaen aivan väärillä keinoilla, ainakin mitä aamupalaan tulee.
– Monet helpoimmista ja parhaista asioista ovat kirjaimellisesti aivan nenämme alla – varsinkin jos se asia suoraan nenämme alla on höyryävä kulho minestronea.
Minestronekeitto on italialainen keitto, joka valmistetaan erilaisista kasviksista sekä pastasta tai riisistä. Minestronesta on Italian eri seuduilla omat muunnelmansa
Minestronekeittoon voi hyödyntää monenlaisia kasviksia.Shutterstock
Mikä juuri kotitekoisessa minestronekeitossa sitten on niin erityistä?
Ensinnäkin se sisältää puolet päivän kuitutarpeesta ja kuidun lähteet ovat monipuolisia.
– Mikrobistossamme on noin 100 miljardia erilaista bakteerilajia. Kun näille bakteereille syötetään kuitua, ne tuottavat lyhytketjuisia rasvahappoja. Verenkierrossa ne vähentävät tulehdusta, hienosäätävät immuunijärjestelmäämme ja luovat rakennusaineita kehon hormoneille, jotka saavat meidät voimaan hyvin, Buettner listaa.
Houstonilaisen sairaalan ravitsemusterapeutin Sarah Wagnerin mukaan keitto on loistava tapa saada kasviksia monipuolisesti yhdessä kulhossa.
Hän kiittelee erityisesti sopan sisältämiä kolmenlaisia papuja, jotka ovat hyviä kasviproteiinin lähteitä.
– Ne auttavat varmistamaan sen, että keho saa kaikki tarvitsemansa aminohapot.
– Perunat ovat puolestaan hyvä hiilihydraattien lähde ja sisältävät runsaasti kivennäisaineita, kuten kaliumia ja magnesiumia. Niissä on myös B6- ja C-vitamiineja sekä folaattia ja tiamiinia. Ohra on täysjyvävilja, joka voi auttaa parantamaan verensokerin hallintaa ja kolesterolitasoja sekä vähentämään tulehdusta, Wagner toteaa Eatingwell.comin artikkelissa.
Hän sanoo myös, että ravintolakeittoihin tai säilykekeittoihin verrattuna kotitekoisissa versioissa on paljon vähemmän natriumia, eli suolaa – myös lihalientä käytettäessä.
Buettner antaa vielä vinkin, miten minestronesta saa entistäkin maukkaampaa ja terveellisempää.
– Jos minulla on lehtikaalia tai lehtimangoldia, pilkon ne ja lisään keittoon. Useimmat ihmiset heittävät varret pois, mutta minä pilkon nekin ja pannen joukkoon.
Hän sanoo tekevänsä samoin myös fenkolin latvojen kanssa.
– Niissä on muuten suurin osa antioksidanteista.
Buettner tykkää ripotella keiton päälle lisäksi hieman avokadoa, parmesaanijuustoa tai ekstra-neitsytoliiviöljyä. Se lisää keiton terveellisyyttä ja täyttää mahan pidemmäksi aikaa.
– Rasva ja kuitu ovat kaksi ravintoaineita, jotka hillitsevät nälkää. Keittoon voi lisätä myös eläinperäisiä proteiinilähteitä.
Keitä viikon annos kerralla
Jos vihannessoppa ei aamupalalla maistu, sitä voi syödä myös lounaalla tai päivällisellä. Keiton terveellisyys ei siis liity siihen, milloin sen syö.
Buettner pakastaa yksittäiset annokset lasiastioissa, jotta ne voi sulattaa ja lämmittää myöhemmin uudelleen mikrossa.
