Yliopisto-opintojen määräaikaistamiselle ei tukea

Myös kristillisen liiton puoluesihteeri Milla Kalliomaa ja RKP:n ministeriryhmän avustaja Stefan Wallin suhtautuvat epäilevästi ns. Mustajoen työryhmän esittämään viisivuotiseen opinto-oikeuteen. Aiemmin keskustan varapuheenjohtaja Maria-Kaisa Aula on asettanut rajausta vastaan.

Sen sijaan opetusministeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) ja kansanedustaja Säde Tahvanainen (sd.) ovat valmiita hyväksymään professori Arto Mustajoen työryhmän esityksen, kunhan joustonvaraa on riittävästi ja esitykseen sisältyvät tukitoimet opinto-ohjauksen lisäämisestä opintotuen korottamiseen toteutetaan.

Suomalaisista yliopistoista valmistuminen vie kansainvälisesti verrattuna pitkään. Tämän lasketaan kuluttavan yliopistojen voimavaroja ja lyhentävän työuraa kansantalouden kannalta huolestuttavassa mitassa.

Kannattaako jouduttaminen?

Professori Arto Mustajoen työryhmän viimesyksyisen esityksen mukaan opiskelija saisi neuvottelemalla jatkoaikaa opintoihinsa. Krohn oudoksuu kuitenkin sitä, että opiskelijat joutuisivat selittämään yliopistolla henkilökohtaista elämäntilannettaan.

Kaiken kaikkiaan Krohn ja Siimes eivät edes pidä tarpeellisena opintojen johdonmukaista jouduttamista. Krohn katsoo, että joillain aloilla riittävän tiedontason hankkiminen vaatii nimenomaan aikaa. Siimes muistuttaa, että työelämässä tarvitaan yhä enemmän laaja-alaisuutta ja monimuotoisuutta putkiopintojen sijasta.

Wallinin mielestä ripeää valmistumista on sinänsä hyvä kannustaa, kunhan se ei vie opiskelijoilta mahdollisuuksia esimerkiksi järjestötoimintaan. Hän pitäisi mahdollisena hyvin joustavaa määräaikaa, jos siihen liitetään riittävästi tukitoimia.

Perusopetus huolenaiheena

Sekä Siimes, Krohn että Kalliomaa ovat huolissaan perusopetuksen tasa-arvosta koulusäästöjen aikakaudella. -Hallituksen panostus korkeimpaan opetukseen ja tutkimukseen ei saa viedä huomiota opintojen alkupäästä, muistuttaa Kalliomaa.

Toinen ajankohtainen kysymys on ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Siimes pitää tärkeänä sitä, että toisen asteen ammattikoulutus turvaa opiskelijoille mahdollisimman laajan jatko-opintokelpoisuuden eikä sulje ovia korkeimpiin oppilaitoksiin.

Wallin puolestaan korostaa, että alueellisen koulutustarjonnan pitäisi aina vastata työelämän tarpeita. Häntä huolettaa tilanne, jossa opiskelijat löytävät kotiseudultaan opiskelupaikan, mutta joutuvat valmistuttuaan muuttamaan muualle työn perässä.

Krohnin huolena on ammattikorkeakoulutuksen laatu. Hän ei hyväksy sitä, että amk-kokeiluun osallistuneille oppilaitoksille annetaan jatkolupia "poliittisten irtopisteiden" toivossa, jos opetuksen laatu ei vastaa tavoitteita.

Kalliomaa puolestaan haluaa herätellä koulutuspoliittista keskustelua varhaiskasvatuksen suunnasta. Hänen mielestään eduskunnassa ei ole pohdittu riittävästi sitä, mihin suuntaan ja millaisilla arvoilla esimerkiksi kaikkien kannattamaa esiopetusta kehitetään.
(STT)