Yksinäinen joulupukki: Omat lapset eivät kaipaa | MTV Uutiset
Yksinäinen joulupukki: Olen suosittu muiden paitsi omien lasteni keskuudessa
Pekka toivoo, että vielä jonain päivänä suhteet jälkikasvuun lämpenisivät. Kuvan henkilö ei liity juttuun.Colourbox.com
Julkaistu 21.12.2013 08:00
UUSINTA
Pekka* on esiintynyt joulupukkina jo lähes kaksi vuosikymmentä. Hänellä on aikaa kiertää koteja aattona, sillä omat sukulaiset eivät odota häntä joulupöytään.
Tähän aikaan vuodesta Pekan puhelin käy kuumana. Yhtenä päivänä tuli viisi puhelua, jossa hänet tilattiin joulupukiksi aattoiltana. Kotikäyntien lisäksi Pekka esiintyy joulupukkina myös kaupoissa.
– Sovin hyvin rooliin. Minulla on kantava ääni, ja lapsetkin kuulevat, mitä pukki puhuu tuuman vahvuisen parran takaa, Pekka toteaa.
Pekka jakaa makeisia jouluostoksille kiirehtiville ihmisille kuutena päivänä viikossa. Viime vuonna hän jakeli laskujensa mukaan puoli tonnia karkkia ja tapasi 50 000 ihmistä.
– Pikkupojat juoksentelevat kaupoissa edestakaisin ja saattavat saada enemmän kuin yhden namin.
Pekka on työskennellyt erilaisissa kaupoissa ja tavarataloissa 17 vuotta. Nykyään hän keikkailee vain ruokakaupoissa, jossa käy lapsiperheitä. Se on palkitsevampaa kuin kiireisten aikuisten viihdyttäminen.
Tosin aina ei ole herkkua kuunnella vitsailua teini-ikäisten suusta. Nämä kun juoksevat kaupassa jopa koulujen välitunneilla.
Kuvituskuva.Colourbox.com
– Viime vuonna nuoret pilkkasivat, että minulla on valeparta. Kyllä he lopettivat kiusaamisen, kun selitin, että minulla on lisäparta oman partani päällä. Pärjäsin heidän kanssaan, nuorten parissa aiemminkin työskennellyt Pekka kertoo.
Pekka on jatkanut valkoparran roolissa vuodesta toiseen, koska hänellä on siihen aikaa ja hän saa työstä mukavat lisätienestit. Pekka on saanut myös hyvää palautetta roolihahmostaan. Yrityskeikan jälkeen kehuttiin, että ”juuri tällainen pitää joulupukin olla”.
"Tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa"
Pekan työ on hauskuuttaa lapsia, kuunnella heidän lahjatoiveitaan ja poseerata heidän kanssaan valokuvissa. Harvassa ovat kuitenkin otokset omien lasten kanssa, lastenlapsista puhumattakaan. Pekalla on kaksi aikuista tytärtä, jotka eivät halua pitää yhteyttä isäänsä.
Kun nuorempi lapsi syntyi, Pekka työskenteli eri kaupungissa. Hän kävi katsomassa tytärtään usein, kunnes pienokainen muutti äitinsä kanssa satoja kilometrejä kauemmas. Teini-ikäisenä tytär vieraili silloin tällöin isänsä luona Helsingissä, mutta välit viilenivät myöhemmin.
– Kerran tytär petti luottamukseni. Hän sanoi tulevansa yöksi kotiin, muttei tullut. Olin todella huolissani, ja valvoin koko yön. Tytär suuttui verisesti, kun kysyin aamulla, onko hän käyttänyt yön aikana viinaa tai huumeita, Pekka muistelee.
Hän jutteli tapauksesta lapsensa äidin kanssa, mutta se ei auttanut korjaamaan isän ja tyttären välejä. Pekka ei ole täysin selvillä, miksi tytär tänäkin päivänä suhtautuu häneen niin kylmäkiskoisesti. Taustalla saattaa vaikuttaa aikoinaan elatusmaksun suuruudesta käyty taistelu.
– Tulen yleensä hyvin toimeen ihmisten kanssa. Tässä on jotain, jota en tiedä. Olen kysynyt tyttäreltäni suoraan syytä, mutta en ole saanut selkeää vastausta. Tytär sanoo, ettei äiti ainakaan ole moittinut minua hänelle, Pekka pähkäilee.
"En tunnistaisi lapsenlapsiani kadulla"
Pekalla on myös vanhempi tytär aikaisemmasta liitosta. Tapaamiset eron jälkeen olivat harvoja, ja yhteydenpito vanhemman lapsen kanssa on vieläkin niukempaa kuin nuoremman tytön kanssa.
– Olen koittanut soittaa ja lähettää sähköpostia hänelle, mutta hän ei vastaa. Joulukortin hän lähettää, muttei muista syntymäpäivänä tai isänpäivänä, Pekka suree.
Pekka kirjoitti molemmille tyttärilleen kirjeen, jossa hän valitti sitä, etteivät tytöt pidä yhteyttä. Nuorempi lapsi kimpaantui kirjeen sävystä niin, että luopui isänsä sukunimestä.
Muutama vuosi sitten Pekka pääsi kuitenkin juttelemaan kunnolla nuoremman tyttärensä kanssa. Tuolloin hän näki myös ensimmäistä kertaa lapsenlapsensa. Parivuotias piti kovasti isoisän parrasta.
– En tunnistaisi lapsenlapsiani kadulla. Vanhemman tyttäreni lapset olen nähnyt vain yhden kerran muutama vuosi sitten.
Viime vuonna Pekka toimitti vanhemman tyttären lapselle syntympäivälahjaksi korun. Jouluna postiluukusta tipahti valokuva nuoresta neidistä isoisän antama hely kaulassa.
Kuvituskuva.Colourbox.com
Joulupyhinä yksin
Jouluaattona Pekka kiertää kodeissa jakamassa lahjoja ja toivottamassa hyvää joulua. Se onkin miehen mielestä mieluisampaa kuin kauppakeikat. Kodeissa on iloinen tunnelma, ja pukkikin pääsee puhumaan.
– Viime vuoden aattona kävin 15 eri kodissa. Minulla oli mukanani 335 vuotta vanha sukutilaviiri, jonka harva tunnisti ja jota kuvattiin kovasti. Kerroin, että pukin suku on tuon ikäinen ja pukki itse on 280-vuotias. Tarina meni läpi melkein kymmenvuotiaillekin, Pekka kertoo.
Pekka viipyy yhdessä paikassa noin vartin verran. Kerran hän suostui venyttämään ajan 40 minuuttiin, koska hänen piti jakaa 11 säkkiä lahjoja kahdelle pikkupojalle. Kerran lapsi pelkäsi pukkia niin, ettei ole uskaltanut ottaa tältä yhtäkään lahjaa vastaan.
Kierroksen tekeminen on hauskaa mutta raskasta. Joulupyhät Pekka viettääkin omassa rauhassaan, yksin. Hänellä ei ole ollut tapana viettää joulua lastensa kanssa, ja nyt mies on luopunut lahjojen lähettämisestäkin.
– Ilmoitin, etten lähetä enää lahjoja lapsille ja lastenlapsille. Vanhemman tyttäreni perheelle lähettämäni lahjat on haettu postista vasta joulun jälkeen, jotta ne eivät sekoittuisi perheen lahjoihin.
Nuorempi tyttö on kieltänyt Pekkaa tulemasta koputtelemaan ovelle, mutta on kuitenkin halukas lähtemään kahville isänsä kanssa. Pekka jaksaa paahtaa joulun ajan joulupukin hommissa tietäen, että niistä tienatuilla rahoilla hän elää kevättalven ja saa ehkä tarjota ravintola-aterian tyttärelleen.
*) Nimi muutettu
Juttu on uusinta joulukuulta 2012.
Studio55.fi/Anette Lehmusruusu
Kuvat: Colourbox.com
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.
