Suomalainen miehisen puhumattomuuden kulttuuri pitää katkaista. Pojat tarvitsevat myös välineitä tunteiden käsittelyyn ja valmiiden, kapeiden miehen mallien kyseenalaistamiseen, linjaa projektityöntekijä ja yhteisöpedagogi Sami Seppilä helsinkiläisestä Poikien Talosta.
Oriveden kouluammuskelun taustasyyksi on selvinnyt hieman yli 20-vuotiaan ampujan seurustelusuhteen päättyminen tyttöystävänsä kanssa.
– Kyllähän se kertoo siitä, että pettymysten sietäminen ja tunteiden käsitteleminen on niin raastavaa, että niitä ei pysty hallitsemaan. Juuri siinä tullaan siihen, mitä pojat tarvitsevat: tunnetaitokasvatusta ja tunteista puhumista. Ja muistutusta siitä, että pojatkin voivat itkeä ja käydä läpi erilaisia pettymyksiä.
Seppilä huomauttaa, että kun pettymyksiä pitää pidemmän aikaa sisällään eikä niiden purkamiselle ole mitään paikkaa, ja samalla ympäriltä tulee kehotuksia olla mies ja kestää, pahimmassa tapauksessa ne purkautuvat äärimmäisinä väkivallantekoina.
– En osaa tähän yksittäiseen tapaukseen sanoa, miten paljon rakkautta ja välittämistä hänen elämässään on ollut, mutta tällainen ensimmäinen seurustelusuhde, jossa niitäkin tunteita saa ja kohtaa - jos ei ole välineitä käsitellä niitä, kun sellainen loppuu, mahdollisesti tilanne voi purkautua tällaisellakin tavalla.
Tunteet kouluaineeksi?
Aseeseen tarttuminen tunteissa pettymisen vuoksi tuntuu uskomattomalta reaktiolta. Seppilänkään mielestä sen ei pitäisi olla niin syvä umpikuja.
– Sen takia Poikien Talokin on olemassa. Toivottavasti saamme luotua sellaisen toimintamallin että he vaikka ohjautuvat meille, kun tulee sellainen raastava tunne, että mieleen tuleva ongelmanratkaisukeinokin on aivan älytön.
Poikien Talo on saanut rahoituksen vuoden 2014 loppuun asti pohtia mallia, jolla pystyttäisiin estämään Oriveden tyyppisiä tapahtumia. Seppilä sanoo, että jokaista yksittäistä poikaa ei kyetä pelastamaan, mutta talon tavoite on muuttaa asenteita pitkällä tähtäimellä niin, ettei väkivalta olisi keskeisessä asemassa ongelmanratkaisukeinona.
– Pitäisi saada koulut ja opetushallinto mukaan ja miettiä laaja-alaisesti, pitäisikö koulussa opetella enemmän sosiaalisia ja tunnetaitoja perinteisten matematiikan ja tietoaineiden lisäksi, hän ehdottaa.
Hän ei osaa sanoa, ovatko aggressiiviset ja ylitselyövät reaktiot tunnepettymyksiin yleistyneet, mutta kuilu ääripäiden välillä on voinut kasvaa.
– Ehkä toisessa päässä on tullut lisää valmiutta puhua ja näyttää tunteita, mutta myös pahoinvointi näkyy enemmän.
– Itse olen huolestunut poikien välisestä väkivallasta, joka saatetaan ohittaa hymistelyllä, että pojat on poikia. Perinteinen kapea käsitys miehisyydestä, että tällainen käytös jotenkin kuuluu kasvuun mieheksi, asettaa pojat suurempaan riskiin jäädä ulkopuoliseksi.