Yhdysvaltain korkein oikeus on päättänyt, ettei runsaan kolmen vuoden takaiseen kongressitalon mellakkaan osallistuneita voida syyttää hallinnon toiminnan häiritsemisestä.
Maan korkein oikeus päätti asiasta äänin 6–3, kun liberaalituomari Ketanji Brown Jackson äänesti konservatiivien kanssa. Konservatiivituomari Amy Coney Barrett vastusti päätöstä, kuten tekivät myös liberaalituomarit Sonia Sotomayor ja Elena Kagan.
Korkeimman oikeuden päätös saattaa pakottaa syyttäjät käsittelemään joitakin tapauksia uudelleen.
Muun muassa NBC News kirjoittaa korkeimman oikeuden todenneen, että asiasta vuonna 2002 säädetty laki oli tarkoitettu sovellettavaksi vain rajoitettuihin olosuhteisiin, kuten todistusaineiston peukalointiin. Korkeimman oikeuden mukaan sitä ei ole tarkoitettu olosuhteisiin, joita syyttäjät olivat väittäneet lain kattavan.
Korkeinta oikeutta johtava konservatiivituomari John Roberts sanoi, että syyttäjien tulkinta laista tekisi rikolliseksi arkipäiväistä toimintaa sekä altistaisi esimerkiksi aktivistit ja lobbaajat vuosikymmenien vankeustuomioille.
Oikeusministeri pettynyt päätökseen
Yhdysvaltain kongressitalo vallattiin 6. tammikuuta vuonna 2021. Valtauksen tarkoituksena oli estää presidentinvaalien tuloksen vahvistaminen ja pitää vallassa vaalit hävinnyt entinen presidentti Donald Trump.
Trumpia vastaan on nostettu tapahtumien johdosta rikossyyte pyrkimyksestä kumota vuoden 2020 presidentinvaalien tulos. Korkeimman oikeuden päätös saattaa siis vaikuttaa myös Trumpin syytteisiin.
Yhdysvaltain oikeusministeri Merrick Garland sanoi lausunnossaan olevansa pettynyt korkeimman oikeuden päätökseen. Garland kuitenkin sanoi ministeriön noudattavan päätöstä, kertoi uutiskanava .