Äärimmillään syrjintä näyttäytyi Suomessa viime vuonna rasistisena väkivaltana ja viharikosten määrän kasvuna.
Syrjinnän kielto ei ole mielipidekysymys, painottaa yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Asia nousee esiin valtuutetun vuoden 2024 vuosikertomuksessa, joka julkaistiin tiistaina.
Vuosikertomus varoittaa, että ihmisoikeuksia ja syrjinnän kieltoa kyseenalaistettiin Suomessa viime vuonna yhä enenevissä määrin.
Myös yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulevien yhteydenottojen määrä kasvaa. Samoin eri viranomaiset, tutkijat ja kansalaisyhteiskunta välittävät valtuutetulle huoltaan ongelmista yhdenvertaisuudessa.
Valtuutettu niin ikään toteaa, että ulkomaalaisten asemaa pyritään tavoitteellisesti heikentämään lukuisilla lakimuutoksilla.
Äärimmillään syrjintä näyttäytyi viime vuonna rasistisena väkivaltana sekä viharikosten määrän kasvuna.
Asenteet koventuneet
Valtuutettu sai viime vuonna eniten yhteydenottoja työelämään liittyen.
Työelämäyhteydenottojen määrä kasvoi 37 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Eri syrjintäperusteista yhteydenottoja tuli eniten vammaisuuteen, alkuperään ja terveydentilaan liittyen.
– On huolestuttavaa, jos ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen normalisoituu yhteiskunnassamme. Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja yhdenvertainen kohtelu ovat kaikkien etu, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman tiedotteessa.
Yhteiskunnan kovenevat asenteet näkyvät valtuutetun mukaan syrjintänä arjessa.
Jyrkimmillään syrjintä näyttäytyi Suomessa viime vuonna rasistisena väkivaltana, kun kaksi lasta joutui puukotuksen uhreiksi etnisen taustansa vuoksi.
Myös Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen perusteella viharikosten määrä jatkaa kasvuaan.
– Viharikokset eivät tapahdu tyhjiössä. Viha eri ihmisryhmiä kohtaan saa yhä useammin näin väkivaltaisen ja äärimmäisen muodon, jos annamme rasismille ja eri ryhmien syrjivälle kohtelulle tilaa ja oikeutusta, Stenman varoittaa.
Valtuutettu korostaa, että ihmisoikeudet, mukaan lukien syrjinnän kielto, ovat velvoittavia. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.