Ydinjätteiden loppusijoitus jakaa asukkaiden mielipiteet

Kyselyyn vastanneista Eurajoen asukkaista 42 prosenttia ja naapurikuntalaisista 31 prosenttia kannattaa Teollisuuden Voiman (TVO) ja Fortumin ydinjätteen sijoittamista Olkiluotoon. Kielteisen kannan loppusijoitukseen otti Eurajoella 36 prosenttia ja naapurikunnissa 40 prosenttia vastaajista.

- Eurajoelta löytyy saman verran (39 %) sekä luottamusta että epäluottamusta ydinjätehuoltoyhtiö Posivan asiantuntemukseen. Toisaalta yhä useampi suhtautuu luottavaisesti käytetyn ydinpolttoaineen kallioperään sijoittamiseen, koska ydinvoimateollisuutta on ollut alueella jo kauan ja ydinjätehuollon suunnittelu on edistynyt. Asenteiden kehitys kuitenkin hieman aaltoilee, kertoo sosiologian dosentti Tapio Litmanen Jyväskylän yliopistosta.

Kansallisesti asennoituminen ydinjätteiden loppusijoitukseen Olkiluotoon asettuu samalle tasolle Satakunnan asukkaiden kanssa: suomalaisista 42 prosenttia ja satakuntalaisista 45 prosenttia hyväksyy sen. Kielteisellä kannalla on joka viides suomalainen ja satakuntalaisista joka neljäs.

Ydinvoimaa opitaan sietämään

Sosiaalinen kahtiajakautuminen on tuttua jo aikaisemmista ydinvoima-asennetutkimuksista.

- On kiinnostavaa, kuinka esimerkiksi naisten ja miesten mielipiteet eroavat toisistaan. Naisista 41 prosenttia kokee, että loppusijoituslaitos vaikuttaa kielteisesti heidän tyytyväisyyteensä omaan asuinalueeseensa, ja 23 prosenttia kokee vaikutuksen myönteiseksi. Vastaavat luvut miehillä olivat lähes päinvastaiset. Odotuksiin alueen tulevaisuudesta laitos vaikuttaa kielteisesti 40 prosentilla vastanneista naisista ja 23 prosentilla miehistä, ja puolestaan myönteisesti 21 prosentilla naisista ja 36 prosentilla miehistä, erittelee tutkija Mika Kari Jyväskylän yliopistosta.

Poliittisella kentällä loppusijoitukseen suopeasti suhtautuvia löytyy todennäköisimmin kokoomuksen, keskustan ja Sdp:n kannattajien riveistä.

Suurituloiset, hyvin koulutetut ja hyvässä ammattiasemassa toimivat asennoituvat myönteisemmin kuin he, joilla on matalammat tulot, alhaisempi koulutustaso ja heikompi ammattiasema.

Tutkimus analysoi myös ydinjätteiden loppusijoituksen hyväksyntään johtavia tekijöitä.

- Vaikka talous- ja työllisyystekijät vaikuttavat myönteiseen asennoitumiseen, yleisten sosio-kulttuuristen tekijöiden yhteys hyväksyntään on suurempi. Hyväksyntä liittyy enemmän ydinteollisuuden läsnäoloon paikkakunnalla, kulttuuriseen sopeutumiseen ja ymmärtämiseen tai sietämiseen, tähdentää tutkija Mika Kari Jyväskylän yliopistosta.

Tietoa halutaan terveysasioista

Raportti käsittelee myös loppusijoitukseen liittyvää tiedonhankintaa ja -tarpeita. Sekä TVO, Säteilyturvakeskus että Posiva koetaan paikallisesti pääosin melko luotettaviksi tiedonlähteiksi.

- Paikallisten asukkaiden tiedontarve näyttää kohdistuvan hieman enemmän ympäristö- ja terveysvaikutuksiin kuin aiemmin puhuttaneisiin turvallisuusasioihin. Tosin täytyy muistaa, että merkittävä osa asukkaista kokee ydinjätteet uhkana tuleville sukupolville, toteaa dosentti Tapio Litmanen.

Loppusijoituslaitoksen kapasiteettia on laajennettu jo kahdesti. Kun mahdollista laajentamista muiden suomalaisten toimijoiden kuin TVO:n ja Fortumin tarpeisiin tiedusteltiin Eurajoen ja sen naapurikuntien asukkailta, yli puolet vastaajista suhtautui ajatukseen kielteisesti, neljännes myönteisesti ja vajaa viidennes ei ilmaissut kantaansa.

Ajatuksen ulkomailta tuodun ydinjätteen loppusijoituksesta tyrmäsi neljä viidestä.

Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa koottiin näkemyksiä ydinjätteen loppusijoitushankkeesta. Kysely kohdistettiin Eurajoen kunnan ja sen naapurikuntien Euran, Kiukaisen, Lapin, Luvian, Nakkilan ja Rauman asukkaille.

(MTV3)