Asiantuntija ehdottaa rajan täyssulkua kevyempää toimenpidettä.
Euroopan hybridiuhkien torjuntakeskuksen verkostojohtajan Jukka Savolaisen mukaan Suomen uusi rajalaki on epäonnistunut, jos siitä puuttuu yksi hänen mielestään kriittinen kirjaus.
– Venäjä pitää pystyä lukemaan näille rajalle tulijoille turvalliseksi maaksi ja kohtuullisen turvapaikkakäsittelyn jälkeen palauttamaan sinne, Savolainen totesi Huomenta Suomessa tiistaina.
– Jos sitä ei saada poliittisesta tahdosta huolimatta lakiluonnokseen kirjattua, niin tässä kohdassa parlamentaarinen järjestelmä ei toimi, hän jatkoi.
Lue myös: "Kukaan ei ole suojassa": Tämä olisi Venäjän tuhoisan sabotaasin motiivi Euroopassa
9:40
Katso Jukka Savolaisen haastattelu kokonaisuudessaan.
"Kohtaamme saman paineen"
Suomen itärajoilla ei ole keväällä nähty talvella pelättyä Venäjän masinoimaa turvapaikkahakija-aaltoa. Suomen Itäraja on ollut kiinni junille tarkoitettua Vainikkalan raja-asemaa lukuun ottamatta joulukuun puolivälistä saakka.
Tällä hetkellä Venäjä näyttää pysyvän rajajärjestyssopimuksessaan Suomen kanssaan, eikä se päästä väkeä maastorajoille, Savolainen sanoo.
Hybridiuhkien asiantuntija kuitenkin muistuttaa, että jossain vaiheessa raja tullaan taas avaamaan.
– Silloin kohtaamme saman paineen, joka siellä on: Miljoonia ihmisiä haluaa tulla EU-alueelle. Joku päivä raja aukeaa ja silloin se kohdataan, Savolainen pohtii.
– Rajan täyssulkua kevyempi toimenpide olisi, että todetaan, että jotkin henkilöt voidaan palauttaa suoraan Venäjälle, koska he eivät ole vaarassa Venäjällä.
Hallitus ajaa uutta rajalakia
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) vetämä hallitus vie eteenpäin uutta rajalakia, jonka tarkoitus on hänen mukaansa turvata Suomen turvallisuus hybridihyökkäystilanteessa, jossa jokin taho ohjaa Suomen rajalle maahan laittomasti pyrkiviä siirtolaisia.
Lakiluonnoksen lähtiessä lausuntokierrokselle maaliskuussa, ei Orpo ottanut kantaa siihen, mahdollistaako uusi laki turvapaikanhakijoiden käännyttämisen itärajalla.
Orpo painottaa, että uutta lakia käytettäisiin vain poikkeuksellisessa tilanteessa, ei "heppoisin perustein".
– Se olisi maantieteellisesti ja alueellisesti rajattu ja erittäin korkean kynnyksen takana, Orpo kommentoi huhtikuussa.
Perusoikeuksiin mahdollisesti puuttuva laki saatetaan joutua säätämään niin sanottuna poikkeuslakina, jolloin laille tarvitaan laaja parlamentaarinen tuki. Orpo keskustelikin laista eilen kaikkien eduskuntapuolueiden ja -ryhmien johtajien kanssa.
Oppositiopuolueista ainakin vasemmistoliitto suhtautuu suunniteltuun lainsäädäntöön hyvin kriittisesti.
8:55
Tällaisia hybridioperaatioita Venäjä tekee – tietokirjailija Jessikka Aro haastattelussa.