EU-maat ovat saavuttaneet periaatteellisen sovun siitä, kuinka Venäjän jäädytettyjen varojen tuottoja tulisi käyttää Ukrainan hyväksi.
Sopu syntyi EU-maiden pysyvien edustajien kokouksessa Brysselissä tänään keskiviikkona.
Tuottoja tulisi sovun mukaan jakaa osaksi Ukrainan sotilaallista tukea sekä Ukrainan elpymistä koskevaa tukea. Virallista päätöstä tuottojen käyttämisestä ei toistaiseksi ole.
Keskiviikon sovun mukaisesti 90 prosenttia Ukrainaan menevästä jäädytettyjen varojen tuotoista tulisi ohjata EU:n rauhanrahaston kautta Ukrainan sotilaalliseen tukeen.
EU-budjetin Ukraina-tukivälineeseen ohjattaisiin puolestaan 10 prosenttia Ukrainaan menevästä rahasta.
Jäädytettyjen varojen tuotot tarkoittavat luonnollisesti vain murto-osaa noin 300 miljardin euron potista, jotka Venäjän valtiolta on jäädytettynä. Summan on arvioitu olevan noin kolme miljardia euroa vuodessa.
Luen myös: EU etsi ratkaisuja Ukrainan tukemiseen – Politico: Unkari heittäytymässä taas vastahankaan
EU-komission esitys: Venäjän jäädytettyjä rahoja Ukrainalle
Vaikea päätös
EU-maiden on ollut hankala saavuttaa kaikkia tyydyttävää lopputulosta Venäjän jäädytettyjen varojen tai edes sen tuottojen hyödyntämisessä.
Sopua on hierottu pitkään, ja keskustelu on matkan varrella koskenut niin toiminnan laillisuutta kuin sen aiheuttamia markkinareaktioitakin.
Osa unionin jäsenmaista haluaisi saada Ukrainan tueksi myös Venäjän valtiolta jäädytetyt noin 300 miljardia euroa, eikä vain niistä syntyvät tuotot.
Jo pelkästään tuottoja koskevaa päätöstä hierottiin kuitenkin jäsenmaiden kesken varsin pitkään.
Yhdysvalloissa päätettiin taannoin ohjata Venäjältä jäädytetyt varat Ukraina-tueksi, mutta suuri potti jäädytettyä varallisuutta sijaitsee nimenomaan Euroopassa.
Valtaosa jäädytetyistä varoista sijaitsee Belgiassa. Matkan varrella muita jäsenmaita on hiertänyt myös verosiivu, joka summasta menee Belgialle.
Belgia puolestaan on vakuutellut, että myös sen verottamat rahat päätyvät maasta Ukrainan tukemiseen.