Laillisuusvalvojan mukaan usein käy niin, että kolmen kuukauden hoivakotipaikkajonotus lasketaan alkavaksi siitä, kun asiasta on tehty päätös, vaikka se lain mukaan alkaa siitä, kun hoivakotipaikkaa on pyydetty tai palveluntarve on muuten tullut tietoon.
Oikeusasiamiehen kansliasta kommentoidaan MTV Uutisille, että hoivakodeista kerrotaan, että tyhjiä paikkoja on jätetty täyttämättä jonossa olevilla ihmisillä.
– Tilanne on tällä hetkellä huolestuttava. Monet ongelmat ovat olleet jo pidempään kentällä, tiivistää esittelijäneuvos Lotta Hämeen-Anttila Eduskunnan Oikeusasiamiehen kansliasta.
Laillisuusvalvojan mukaan usein käy niin, että kolmen kuukauden hoivakotipaikkajonotus alkaa siitä, kun asiasta on tehty päätös, vaikka sen pitäisi alkaa siitä, kun havainto hoivapaikkatarpeesta ilmenee. Hyvinvointialan järjestö HALIsta kerrotaan MTV Uutisille, että vaikka hoivakodeissa on vapaita paikkoja, ihmisiä pidetään jonoissa.
Laillisuusvalvoja tuntee ilmiön.
– On sanottu itse asiassa yksiköistä suoraan, että heillä on paikkoja ja he ihmettelevät, että näihin ei laiteta. Ja se on selkeästi lain vastainen tilanne.
Jopa puolen vuoden odotus
Vapaana olevien paikkojen tulee vastata asiakkaiden tarvetta. Oikeusasiamiehen kansliassa on havaittu sellainen ajattelutapa, että kolmen kuukauden maksimiodotusaika voi olla käytännössä minimiodotusaika, vaikka lain mukaan palvelut pitää saada ilman aiheetonta viivytystä.
Laillisuusvalvojan mukaan hoivapaikkoja jonotetaan pahimmillaan puoli vuotta.