Kun ydinaseiden suurvallan johtaja poukkoilee kommenteissaan, on se omiaan lisäämään pelkoa. Ydinpommien testausta tuskin nähdään lähitulevaisuudessa, mutta asiantuntijoiden mukaan todellinen huoli on väistämätön.
Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin yllättävä ilmoitus halusta aloittaa ydinkokeet on luonut hämmennystä hänen omaa hallintoaan myöten.
Trump väitti Kiinan ja Venäjän tekevän salaisia ydinkokeita ja sanoi, ettei halua Yhdysvaltojen olevan "ainoa maa, joka ei testaa ydinaseita".
– He tekevät testejä syvällä maan alla, jolloin ihmiset eivät tiedä tarkalleen, mitä testissä tapahtuu, presidentti kuvaili CBS:n haastattelussa.
– Tunnet hieman tärinää. He testaavat, mutta me emme. Meidänkin on testattava.
Kenellekään – ehkä presidentille itselleenkään – ei ole varmaa, mistä testeistä puhutaan.
– Tässäkin tapauksessa on hyvin vaikea ottaa selkoa, mitä Donald Trump on tällä tarkalleen ottaen tarkoittanut, sanoo ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen.
1:46
Katso myös: Trump ei tarvitse aseidensa testaamiseen ydinkokeita, sanoo asiantuntija.
Ydinkokeista puhuessa monelle tulevat ensimmäisenä mieleen suuret räjähdykset keskellä erämaata.
Ydinkokeet voidaan karkeasti jakaa kahteen kategoriaan: ydinpommin räjähdyksen kaltaisiin suurenenergiapurkauksiin ja niin sanottuihin alikriittisiin testeihin, joissa ei synny räjähdystä.
Ydinkoekieltosopimus kieltää vain edellä mainitut eli esimerkiksi ydinpommin testaamisen, ei jälkimmäistä lajia.
– Käytännössä tällaisia alikriittisiä kokeita tekevät kaikki johtavat ydinasevallat, toteaa Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan dosentti Juha Honkonen.
– Yhdysvalloista niistä tiedotetaan julkisesti ja sitten taas Kiinassa ja Venäjällä välttämättä asiasta ei pidetä niin suurta meteliä.
Ydinräjähdysten testeistä ei ole näyttöä
Trumpin kommenttien jälkeen Kiina ja Venäjä ovat molemmat kieltäneet tekevänsä salaisia ydinkokeita.
– Vastuullisena ydinasevaltiona Kiina on aina [...] noudattanut itsepuolustuksellista ydinstrategiaa ja pitänyt kiinni sitoumuksestaan keskeyttää ydinkokeet, Kiinan ulkoministeri Mao Ning sanoi.
Vaikka viime viikkoina Kreml on testannut ydinkäyttöisiä mannertenvälisiä ohjuksia ilmassa ja merellä, ei voida puhua suoraan ydinkokeista.
Kreml vihjasikin, että presidentti Trump olisi käsittänyt väärin testien luonteen.
– Poseidonin ja Burevestnikin testien osalta toivomme, että tiedot on välitetty oikein presidentti Trumpille, Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi toimittajille viime viikolla.
– Tätä ei voida missään nimessä tulkita ydinkokeeksi.
Presidentti Vladimir Putin valvoi videoyhteydellä Venäjän ydinasevoimien sotaharjoitusta Moskovassa 22. lokakuuta.EPA/ALEXANDER KAZAKOV/SPUTNIK/KREMLIN
Lavikaisen mukaan kyseiset Venäjän aseet ovat kiistämättä ydinaseita, joissa on ydinreaktori. Niiden testausta ei kuitenkaan voi verrata ydinkokeisiin, koska testeissä ei ole tarkoituskaan saada aikaan räjähdystä, vaan testataan asejärjestelmän toimivuutta.
– Merkitykseltään nämä ovat verrattavissa Yhdysvaltojen omiin ohjuskokeisiin. Asejärjestelmä on erilainen, mutta kuitenkin kysymys on järjestelmätesteistä, Lavikainen kuvailee.
Honkonen ja Lavikainen ovat yhtä mieltä siitä, että näyttöä salaisista ydinkokeista, jotka rikkoisivat vuonna 1996 solmittua ydinkoekieltosopimusta, ei ole.
Perinteisen ydinpommin räjähdyksen kaltaiset suurenergiapurkaukset pystyttäisiin havaitsemaan ympäri maailmaa sijaitsevilla tarkkailuasemilla, jotka mittaavat seismistä värähtelyä maapallolla.
Näin on havaittu myös vuonna 2017, kun Pohjois-Korea testasi vetypommia jääden viimeiseksi ydinräjähdystä testanneeksi valtioksi tähän mennessä.
Virallisesti ydinkokeiden aikakausi on siis päättynyt. Pohjois-Koreakin ilmoitti vuonna 2018 keskeyttävänsä testit toistaiseksi.
Yhdysvallat ei ole tehnyt vastaavia testejä 33 vuoteen.
Mutta aikooko Yhdysvallat nyt aloittaa jälleen ydinräjäytysten testaamisen? Mitä todennäköisimmin ei, mutta Trumpin hallinto on antanut ristiriitaisia viestejä.
Trumpin oma hallinto jälkeenpäin vakuutti presidentin tarkoittaneen alikriittisiä testejä puhuessaan Yhdysvaltojen ydinkokeista.
Ydinaseista vastaava energiaministeri Chris Wright sanoi Fox Newsille, ettei kyse ole ydinräjähdyksistä, eikä Nevadan asukkaiden tarvitse pelätä sienipilvien näkemistä.
Toki Trump itse jätti puheeseensa arvailun varaa. Hän esimerkiksi puhui maan värähtelystä, mikä voisi viitata nimenomaan räjäytyksiin.
– Hänen sanomisensa ovat tulkinnanvaraisia, mutta yleensä myös niin varovaisia, että suoranaisesti johtopäätösten teko näistä lausunnoista on vaikeaa, Honkonen sanoo.
– Jotkut olivat sitä mieltä, että tällä tarkoitetaan näitä perinteisiä ydinräjäytyksiä, toiset taas ajattelivat, että jotakin ihan muuta.
Vaikka Trump ei olisikaan tarkoittanut paluuta ydinpommien testauksiin, lisäsivät hänen puheensa ilmassa leijuvaa epävarmuutta.
Yhdysvaltojen presidentin, jota jatkuvasti seuraa avustaja käyttövalmiiden ydinasekoodien kanssa, toivoisi olevan tarkempi kommenteissaan.
Siinä Trump kuitenkin on oikeassa, etteivät muutkaan valtiot ole suinkaan hylänneet ydinaseitaan.
1:33Katso myös: Nämä ovat maailman ydinasevallat – kaksi niistä ajoi itsensä keskinäisen sodan partaalle viime keväänä.
Maailmassa on yhdeksän ydinasevaltiota: Yhdysvallat, Venäjä, Iso-Britannia, Ranska, Kiina, Intia, Pakistan, Pohjois-Korea ja Israel.
Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutti Siprin mukaan tammikuussa 2025 maailmassa oli 9 641 käyttövalmista ydinkärkeä, mikä oli 29 enemmän kuin edellisvuonna.
Siprin mukaan huomattava trendi on, että valtiot vahvistavat ydinasevarusteluaan nyt vauhdilla.
Vaikka vahvistukset on puettu modernisoinnin viittaan, ei kyse ole pelkistä huoltotoimenpiteistä ja ylläpidosta.
Kiina on esimerkiksi rakentanut uudelleen salaista tukikohtaa Lop Nurin alueelle, jossa se testasi ensimmäistä kertaa ydinpommia lokakuussa 1956 Neuvostoliiton avustuksella.
Työntekijät seurasivat Kiinan ensimmäistä ydinpommin testilaukaisua Lop Nurin alueella Xinjiangissa 16. lokakuuta 1964.IMAGO/CPA Media/ All Over Press
New York Times kertoi vuonna 2023 Yhdysvaltojen hallinnon ja asiantuntijoiden varoittaneen aktiivisuudesta ja rakentamisesta alueella.
Lehden julkaisemat satelliittikuvat paljastivat mahdollisia uusia maanalaisia testipaikkoja. Ei kuitenkaan ole todisteita, että Kiina olisi testannut muuta kuin asejärjestelmiään – kuten tekee Yhdysvallatkin.
Stubb: Olemme ydinaseiden uudella aikakaudella
Maanantaina ydinasepelon sienipilveä kommentoi tasavallan presidenttikin.
Presidentti Alexander Stubbin mukaan maailmassa on siirrytty uudelle ydinaseaikakaudelle, jossa ydinaseiden merkitys on valitettavasti ollut kasvussa.
Stubbin mukaan vielä ei tarkkaan tiedetä, mitä Yhdysvaltain hallinto tulee tekemään.
– Varmasti he tulevat kehittämään omaa ydinasearsenaaliaan. Riippuu missä kehikossa se tapahtuu. Tehdäänkö se kansainvälisen oikeuden, lain ja olemassa olevien sopimusten puitteissa vai niiden ulkopuolella, Stubb sanoi toimittajille maanantaina.
Suomalaisasiantuntijat jakavat presidentin näkemyksen.
– Suomessa ei näistä asioista ole ollut tapana puhua, mutta olen samaa mieltä, koska nämä aseet ovat olleet esillä viime aikoina aika paljon ja varsin huolestuttavissa yhteyksissä, Honkonen sanoo.
Lavikaisen mukaan Stubb viittaa tutkijoiden keskuudessa yleiseen tapaan jaotella ydinaseet kolmeen aikakauteen: kylmään sotaan, sen jälkeiseen aikaan, ja kolmantena nyt käynnissä olevaan aikaan, jossa ydinaseet ovat palanneet suurvaltapolitiikan keskiöön.
– Siihen liittyy muitakin piirteitä, joihin liittyy esimerkiksi teknologinen kehitys ja tekoälyn vaikutus tähän kaikkeen. Ja kaksinapaisuudesta siirtyminen kolminapaisuuteen, kun Kiina on vahvistunut, Lavikainen sanoo.
Mutta onko ydinaseiden uhka siis kasvanut? Kansanvälisen tutkijayhteisön silmissä kyllä.
Honkonen mainitsee niin kutsutun tuomiopäivän kellon, jota Bulletin of the Atomic Scientists -tiedejulkaisun tutkijat ylläpitävät.
Kello kuvastaa sitä, kuinka kaukana ihmiskunta on kuvitteellisesta maailmanlopusta. Se otettiin käyttöön kylmän sodan aikaan vuonna 1947, jolloin viisarit näyttivät seitsemää minuuttia vaille keskiyötä.
Sen jälkeen kellon viisarit ovat liikkuneet lähemmäs ja kauemmas, mutta viimeisen viiden vuoden aikana ne ovat olleet lähempänä loppua kuin koskaan.
– Nyt ollaan 89 sekuntia puolesta yöstä, eli lähempänä nyt ollaan totaalikatastrofia kuin koskaan tämän välineen käytön aikana, Honkonen sanoo.
– Eli kyllä tässä on ihan aitoa syytä huolehtia.
Tällä hetkellä ydinaseiden teho perustuu pelotteeseen, mutta pelotteen luodakseen tarvitaan olemassa olevia aseita.
– Ne ovat peloteaseita, eivätkä sotilaallisesti mitenkään erityisen järkeviä nykyisen tekniikan olosuhteessa, mutta niitä nyt on, eikä ole näköpiirissä, että niistä lähitulevaisuudessa päästäisiin eroon tai edes pystyttäisiin niiden määrää rajoittamaan.
Ydinaseita vastustavat mielenosoittajat polttivat Trumpin kuvan Hiroshiman pommituksen muistopäivänä elokuussa Kalkutassa, Intiassa. Yhdysvallat on ainoa valtio, joka on koskaan käyttänyt ydinasetta sodassa.IMAGO/Hindustan Times/ All Over Press
Lavikainen muistuttaa kuitenkin, että kynnys ydinaseiden, edes taktisten sellaisten, on edelleen hyvin korkea – huolimatta ydinasevaltioiden puhkumisesta.
– Venäjähän on uhkailustaan huolimatta omalla toiminnallaan osoittanut, että sekin suhtautuu varovaisesti ydinaseiden käyttöön ja näkee ne erilaisena aseena kuin sen omat tavanomaiset aseet, Lavikainen sanoo.
– Jos asia olisi päinvastoin, niin Venäjähän olisi käyttänyt jo ydinaseita Ukrainassa.
Venäjä on useasti sodan aikana epäsuorasti uhannut ydinaseen käyttämisellä, jos Ukraina tai sen tukijat tekevät sille epämieluisia peliliikkeitä.
– Ja joka kerta, kun he ovat näin tehneet, niin Venäjä ei ole käyttänyt ydinaseita. Eli se myös kunnioittaa Yhdysvaltojen pelotetta kaikesta huolimatta.
– Siinä mielessä voidaan nähdä, että tästä uhkailusta ja vakavasta tilanteesta huolimatta tietyt perusasiat eivät ole muuttuneet.
