WWF: Viruspandemioiden ja eläinten sukupuuttojen taustalla on usein sama syy

1:58
Miljoona lajia on viime vuonna julkaistujen tietojen mukaan vaarassa kuolla sukupuuttoon. Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennätyksellistä vauhtia.

Koronaviruspandemia on vakava hälytys ihmiskunnalle luonnon monimuotoisuuden tilasta, arvioidaan WWF:n Living Planet -raportissa. 

Samat syyt, jotka heikentävät luonnon monimuotoisuutta, lisäävät WWF Suomen mukaan riskiä, että uusia eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja alkaa levitä.

Nämä puolestaan aiheuttavat noin 70 % kaikista nykyisistä pandemioista ja epidemioista.

–  Vaikka koronaviruksen alkuperästä ei ole vielä varmuutta, voidaan eläimistä lähtevillä infektioilla selittää valtaosa kaikista pandemioista ja epidemioista. Näitä infektioita jouduttavat metsäkato, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen ylikulutus, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder toteaa.

Ihmisen toiminta johti myös sarsin syntyyn

WWF:n mukaan ihmisen toiminnan vaikutukset luontoon ovat aiemmin johtaneet muun muassa sars-epidemian syntyyn Kiinassa sekä ebola-epidemiaan Länsi-Afrikassa. Samalla ihmisen toiminta uhkaa myös populaatioiden kokoa ja luonnon monimuotoisuutta.

– Kun populaatiot pienentyvät voimakkaasti, se johtaa vääjäämättä lajien uhanalaistumiseen ja myös sukupuuttoriskin kasvuun, Rohweder sanoo.

Villieläinten määrä romahtanut noin 68 %

Raportissa tarkasteltujen selkärankaisten villieläinten populaatioiden koko on romahtanut keskimäärin 68 % 1970-luvulta 2016-vuoteen mennessä. Tarkastelussa mukana on noin 4 400 eläinlajia nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja.

Tuoreen raportin mukaan näistä eniten ovat kärsineet makeiden vesien selkärankaiset, joiden populaatiot ovat kutistuneet maailmanlaajuisesti keskimäärin 84 %.

Kaksi vuotta sitten julkaistussa raportissa populaatioiden koko oli laskenut keskimäärin 60 % vuoteen 2014 mennessä. 8 prosenttiyksikön kasvu liittyy WWF:n mukaan osittain indeksin tarkentumiseen, kun mukaan on saatu lisää lajeja ja populaatioita.

– Taustalla vaikuttavat syyt ja isot linjat sen sijaan ovat pysyneet melko samana. Esimerkiksi Etelä-Amerikan ja Amazonian alueen kehitys ovat näkyneet populaatioiden koon pienenemisessä jo vuosien ajan, arvioi WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Ihminen on vallannut liikaa tilaa

Suurimpia syitä luonnon monimuotoisuuden katoon ovat WWF:n mukaan elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus, sekä haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos. Euroopassa maankäyttöön liittyvät syyt selittävät noin 58 % indeksistä.

Ilmastonmuutos ja saastuminen taas selittävät yhdessä noin kymmenen prosenttia.

– Muokkaamme ja tuhoamme luontoa nopeammin kuin koskaan ihmisen historiassa. Suunnan muutokseen tarvitaan sekä luonnonsuojelua että kokonaisvaltaista muutosta kulutuksessa, tuotantotapojen kehittämisessä sekä ruokajärjestelmien uudistamisessa, Rohweder toteaa. 

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja