Alkava mopokausi saa monet miettimään kaksipyöräisensä tehon lisäämistä. Mopon virittämiseen liittyy paljon virheellisiä uskomuksia, joita Liikenneturva pyrkii nyt oikomaan.
Onko mopojen nopeuden rajoittaminen vain kiusantekoa tai peräti mopoilijoiden turvallisuutta vaarantavaa?
Liikenneturva on vastannut mopojen virittämisestä usein esitettyihin ja monesti perättömiin väitteisiin. Lue väittämät ja vastaukset niihin alta.
Mopot tehdään muualla Euroopassa tehtaalla kulkemaan kovempaa ja Suomeen tuotaessa ne kuristetaan 45 km/h nopeuteen.
Liikenneturva: EU:ssa on yhteisesti päätetty, että mopojen suurin rakenteellinen nopeus on 45 km/h. Mopot on siis pääsääntöisesti rajoitettu tähän nopeuteen jo tehtaalla, ei vasta Suomessa.
Mopojen olisi turvallisempaa kulkea kovempaa kuin 45km/h.
Liikenneturva: Lakia rikkomatta ei ole mahdollista. Mikään fakta ei myöskään tue väitettä, että suurempi nopeus lisäisi turvallisuutta. Suomessa tutkitaan kaikki liikenteessä tapahtuneet kuolemat perinpohjaisesti. Onnettomuustietoinstituutin (OTI) raporteissa ei ole mitään mainintaa siitä, että olisi onnettomuuksia, joissa olisi ollut apua siitä, että mopo olisi kulkenut kovempaa tai kiihtynyt nopeammin.
Mopossa on ”kevarin" runko ja jarrut, joten sillä voisi ajaa turvallisesti yli 45km/h.
Liikenneturva: Mopon suurin sallittu nopeus ei perustu siihen, että se ei kestäisi kovempia nopeuksia, toisin kuin joskus 1980-luvulla on perusteltu. 45 km/h maksiminopeudessa on kyse ennen kaikkea ihmisestä, joka mopolla ajaa ja hänen liikennekokemuksestaan. Mopo on tarkoitettu ajoneuvoksi, jolla voi ajaa myös kevyen liikenteen väylillä, kun se on erikseen sallittu. Lisäksi ajokortin saa jo 15-vuotiaana kohtuullisen pienillä opetusmäärillä ja hyvin pitkälti juuri alhaisesta nopeudesta johtuen pienemmillä vakuutusmaksuilla. Mopoa voi toki verrata kevytmoottoripyörään: kevarikortin saa 16-vuotiaana, vaativammalla tutkinnolla ja isommalla opetusmäärällä kuin mopon ajokortin, lisäksi vakuutukset ovat kalliimmat ja niin edelleen. Pidetään siis mopo mopona.