Viime vuosisadan alussa viittomakielisiä yritettiin sulauttaa valtaväestöön mm. kuurojen avioliittokiellolla ja pakkosterilisaatiolla. Viittomakielen asema turvattiin lailla vasta vuonna 1995.
Suomen viittomakielinen vähemmistö yritettiin sulauttaa pakolla valtaväestöön 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, kertoo viittomakieltä käyttävien kuurojen elinoloja kartoittanut tutkimus.
Helsingissä tänään julkistettavan tutkimuksen mukaan viittomakielisen yhteisön olomassaolo oli vaakalaudalla 1900-luvun alkupuolella. Rotuhygieniaa suosivien aatevirtausten elähdyttämänä yritettiin lainsäädännöllä estää kuurojen lasten syntyminen.
Synnynnäisesti kuurojen väliset avioliitot kiellettiin lailla 1929. Laki kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1969. Kuuroja naisia myös pakkosterilisoitiin. Koulut tukivat pakkosulauttamista kieltämällä viittomakielen käytön opetuksessa.
Toisen maailmansodan jälkeen viittomakielisten olot paranivat vähitellen. Viittomakielen asema turvattiin perustuslailla vasta vuonna 1995.
(MTV3-STT)