Kymmenensiin ampumahiihdon MM-kisoihin valmistautuva kauhajokelainen Vesa Hietalahti, 33, on tehnyt tällä kertaa lähes kaiken toisin.
- Aikaisemmin en koskaan ole keskittynyt näin selkeästi yksiin kisoihin. Maailmancupin kisoillakin on ollut vain harjoituksellinen tavoite, kaikki on tehty sen mukaan että tekeminen palvelisi MM-kisoja, Hietalahti sanoo.
Kokenut Hietalahti tietää, että mitali on onnistuneella suorituksella täysin realistinen tavoite.
- Kyllähän se (mitali) antaisi jonkinlaista palkintoa ja normaalimatkalla se on mahdollisuuksien rajoissa. Realistinen täytyy silti olla, Hietalahti varoittelee.
Uuteen valmistautumiskuvioon on kuulunut, että maailmancupin kisoja on jätetty systemaattisesti väliin. Joulukuussa väliin jäi Slovakian Brezno-Osrblien, tammikuussa Saksan Oberhofin ja helmikuussa Norjan Holmenkollenin osakilpailut.
Maailmancupin kisojen välissä on harjoiteltu määrää. Sillä on koitettu viivästyttää huippukunnon tuloa ja parantaa aerobista pohjaa. Voimavarat on tähdätty siihen, että loppukaudella tulisi parhaat tulokset.
Kauden paras maailmancupin sijoitus tuli juuri ennen MM-kisataukoa Östersundissa, jossa Hietalahti oli normaalimatkalla viides. Normaalimatka on Hietalahden päämatka myös Hanty-Mansiskin MM-kisoissa.
-Takaa-ajossa on neljä ammuntaa, joten siinä on omat mahdollisuutensa. Toisaalta siinä menestyminen edellyttää onnistumista kahdessa kilpailussa. Jos pikamatkalla ammunta onnistuu, mahdollisuus on hyvään sijoitukseen. Se on kiivastahtinen kilpailu, Hietalahti tietää.
Hietalahti uskoo Suomen joukkueen mahdollisuuksiin myös viestissä.
- Villen (Räikkönen) lopettaminen on tietysti harmillista, rungosta on yksi poissa. Mutta hyvänä päivänä meillä on mahdollisuudet siinä missä muillakin. Viestissä tilanteet saattavat muuttua yhtäkkiä hyvinkin paljon, Hietalahti muistuttaa.
Ammunta ratkaisee paljon
Hietalahti tietää, että menestys MM-kisoissa edellyttää onnistumista ammunnassa. Ammuntaa hän kuvaa vähän psykologiseksi jutuksi, johon hyvä harjoittelu tuo rutiinia ja rutiini hyvän ammunnan.
