Vasta-ainepuutosta aiheuttava tauti tunnistetaan myöhään

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Veren vasta-ainepuutoksesta kärsivät potilaat jäävät usein vaille asianmukaista hoitoa tautidiagnoosin viivästymisen takia. Lääketieteen lisensiaatti Leena Kainulaisen väitöstutkimuksen mukaan vasta-aineiden puutosta aiheuttavaa CVI-sairautta sairastavista potilaista osa on joutunut kärsimään oireista jopa vuosikymmeniä ennen kuin tauti on tunnistettu.

    Hoitamattomana sairaus huonontaa potilaiden elämänlaatua ja aiheuttaa heidän keuhkoihinsa pysyviä muutoksia. CVI eli common variable immunodeficiency on sairaus, jossa potilaan valkosoluilta puuttuu kyky tuottaa tiettyjä vasta-aineita eli immunoglobuulineja. Puutoksen takia potilaat ovat alttiita sairastumaan aina uudestaan ja uudestaan erilaisiin bakteeri-infektioihin. CVI-tauti on harvinainen ja synnynnäinen, mutta perinnölliseksi sitä ei ole osoitettu.

    CVI voidaan löytää mittaamalla vasta-aineet potilaan verestä ja tautiin on olemassa tehokas hoito. Leena Kainulainen toteaa, että terveydenhuollossa tulisi tunnistaa infektiokierteessä olevat potilaat ja tutkia laboratoriokokeella, voisiko kyse olla vasta-aineiden puutoksesta. Ajoissa aloitettu hoito säästäisi potilaan toistuvien infektioiden elimistölle aiheuttamilta vahingoilta.

    Leena Kainulainen kartoitti väitöstyötään varten Suomessa CVI-tautia sairastavat, joita on yhteensä 95. Vain viidennes heistä oli alkanut oireilla ennen 10. ikävuotta. Yli puolella oireet olivat alkaneet 10-30-vuotiaana. Yleisin oire oli toistuva keuhkokuume sekä toistuvat nenän sivuontelon ja keuhkoputken tulehdukset. Leena Kainulaisen väitöskirja tarkastetaan tänään Turun yliopistossa.
    (STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •