Vasta 10-vuotias Juuso on ollut väkivaltainen pienestä pitäen – äiti pelkää poikansa puolesta: "Todennäköisesti tästä seuraa vankila"
5:44Miian 10-vuotias Juuso-poika on ollut väkivaltainen 2-vuotiaasta lähtien – näin hän kertoo pojastaan.
Julkaistu 29.06.2024 06:16
Tiia Palmén
tiia.palmen@mtv.fi
10-vuotias Juuso on ollut väkivaltainen kaksivuotiaasta asti. Aggressiivinen ja poikkeava käytös alkoi näkyä erityisesti päiväkodissa. Väkivalta on pahentunut vuosien aikana, mutta sille ei ole löydetty mitään selitystä.
Juuson varhaislapsuus oli äidin mukaan normaali. Pojalla on muutaman vuoden vanhempi isosisko, jolla ei ole käytösongelmia tai väkivaltaista oireilua.
Juuson äiti ja isä erosivat, kun lapset olivat pieniä, mutta kodissa ei ollut äidin mukaan koskaan väkivaltaa.
– Juuso tietää, että hän ei saa lyödä, mutta hänellä on vaikeuksia tunteiden hallinnassa. Hän on itse sanonut, että hän ei pysty hillitsemään käytöstään. Jälkikäteen hän pystyy keskustelemaan tilanteesta ja toteamaan, että hän toimi väärin, äiti Miia kertoo.
Juuson ja Miian nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojaamiseksi. MTV Uutiset on nähnyt Juusosta tehdyt lastensuojelun kirjaukset.
Ongelmien alettua Juuso kävi Theraplay-terapiassa, josta oli äidin mukaan apua. 6-vuotiaana Juusolla alkoi lastenpsykiatrian asiakkuus. Hänen ainoa diagnoosinsa on uhmakkuushäiriö.
Tällä hetkellä Juuso tapaa psykiatrista sairaanhoitajaa ja käy toimintaterapiassa.
– Hänellä on ollut lääkärikäyntejä ja lomakkeita on täytetty vuosien varrella paljon, mutta mitään varsinaista syytä hänen väkivaltaiselle käytökselleen ei ole löydetty. Lastenpsykiatrian osastollakaan ei ole osattu antaa selvää selitystä.
Hermostuessaan Juuso voi kohdistaa väkivaltaisen hyökkäyksen ketä tahansa, tuttua tai tuntematonta, kohtaan. Pienenä lapsena hän oli väkivaltainen myös äitiään ja siskoaan kohtaan, mutta nuo tilanteet ovat äidin mukaan päättyneet jo vuosia sitten.
Koulu teki Juusosta useita lastensuojeluilmoituksia, kun hän oli 8-vuotias. Lopulta Juuso sijoitettiin kiireellisesti. Poika on ollut huostaanotettuna kahdessa eri laitoksessa.
Kaksi päivää ensimmäisen sijoituksen alkamisen jälkeen Juuso määrättiin tahdonvastaiseen hoitoon muutamaksi päiväksi. Sieltä hänet palautettiin laitokseen.
– Välillä on tarvittu ensihoitajia ja poliiseja paikalle, kun hän on ollut vaaraksi muille. Juuso on pahoinpidellyt opettajia, ohjaajia ja näitä viranomaisia, Miia kertoo.
Viime syyslukukaudella kouluun kutsuttiin kolme kertaa poliisit paikalle Juuson takia.
– Yleensä hän pystyy kertomaan, miksi hänellä meni hermot, mutta hän ei saa tilannetta pysäytettyä. Hän saattaa pyytää anteeksi, jos häneltä pyydetään sitä. Oma-aloitteisesti hän ei yleensä sitä tee.
Ensimmäisellä luokalla Juuso pahoinpiteli kaksi opettajaa, vaikka tilanteessa oli muita opettajia auttamassa.
Äiti arvelee, että monet muutokset Juuson elämässä ovat yksi syy hänen käytökseensä.
– Juuso oli kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana neljässä eri koulussa. Hän aloitti yleisopetuksen normaaliluokalla, jonka jälkeen hänet siirrettiin erityisluokalle. Huostaanottojen takia hän on ollut kahdessa eri koulussa.
Juusolla ei ole sijoituspaikkakunnalla tai -laitoksessa kavereita. Kotipaikkakunnallaan hänellä on kaksi kaveria. Kavereitaan kohtaan hän ei ole ollut äidin mukaan koskaan väkivaltainen.
– Kavereiden perheet tietävät tilanteen, mutta he eivät ole huolissaan, koska Juuso on käyttäytynyt aina hyvin heidän seurassaan.
Koulussa Juusolla ei ole juurikaan kontakteja muihin lapsiin, koska häntä pidetään äidin mukaan enimmäkseen eristettynä muista lapsista.
– Hänen ei anneta olla muiden lasten kanssa, koska osa heistä pelkää häntä. Juusolla on koulussa oma tila, jossa hän opiskelee aikuisen kanssa kahdestaan.
Juuson arvosanat ovat hyviä, keskimääräistä parempia, eikä hänellä ole oppimisvaikeuksia.
– Opettajat näkevät hänet haastavana, vaikka hän pärjää koulussa hyvin. Juuso ei ole jäänyt koulussa jälkeen muista lapsista, vaikka hän on ollut välillä pois pitkiä aikoja.
Juusosta on nuoresta iästään huolimatta tehty lukuisia rikosilmoituksia. Ne eivät johda mihinkään, koska hän ei ole vielä rikosoikeudellisessa vastuussa.
– Jos tätä ei saada pysäytettyä, hyvin todennäköisesti tästä seuraa vankila. Laitoksessa Juusolla on vaikeaa oireilua, mutta kotona hän on aina rauhallisempi, Miia sanoo.
MTV Uutiset on nähnyt rikosilmoitukset, jotka Juuson pahoinpitelyistä on kirjattu.
Äiti kokee, että lastensuojelu syyttää häntä Juuson väkivaltaisuudesta.
– Jos laitoksessa on tapahtunut jotakin, kysyn Juusolta mitä siellä on hänen mukaansa tapahtunut. Sanon pojalle omat mielipiteeni, mutta lastensuojelun mukaan minun pitäisi olla heidän kanssaan samaa mieltä ja samalla puolella, Miia sanoo.
Miian kokemuksen mukaan pojan oireilu on pahentunut sen jälkeen, kun hänet on sijoitettu laitokseen.
– Silloin kun Juuso asui kotona, ei tarvittu kertaakaan poliisia, ensihoitoa tai päivystystä mihinkään. Selvisimme kaikista tilanteista itse.
– Nyt viranomaisia on tarvittu useita kertoja, hän on ollut kaksi kertaa tahdonvastaisessa hoidossa ja hänet on erotettu määräajaksi koulusta. Sijoituksessa on tapahtunut paljon sellaisia asioita, joita kotona ei tapahtunut.
– Kun Juuso oli pienempi, hänen kanssaan oli paljon raskaampaa. Nyt kun hän on huostaanotettuna, näemme valitettavan harvoin, mutta suhteemme on lämmin.
Juuso käy kotona lomilla. Äidin mukaan arki on silloin normaalia ja kotona tehdään tavallisia asioita.
– Olen antanut ohjeeksi, että jos hän menee kauppaan tai puistoon, hän ei ottaisi kontaktia vieraisiin ihmisiin, vaan olisi vain omien kavereidensa kanssa.
Hermostuminen johtaa väkivaltaiseen käytökseen
Juuson väkivaltaisen kohtauksen voi laukaista mikä tahansa tilanne, josta hän hermostuu. Hermostumista tapahtuu usein silloin, jos asiat menevät eri tavalla kuin Juuso on ne ajatellut.
Juuso syö useita eri psyykelääkkeitä, joiden tarkoitus on hillitä väkivaltaista käytöstä. Äiti on kyseenalaistanut sen, tarvitseeko poika todella niin paljon lääkkeitä.
– Siitä tehtiin kirjaus, että äiti vastustaa lääkitystä. Mielestäni lastensuojelun pitäisi tehdä paljon enemmän yhteistyötä vanhempien kanssa.
– Valitettavasti kun lapsi oireilee, koen, että lastensuojelusta syyllistetään vanhempia. Olen kuullut tästä useilta muiltakin vanhemmilta.
Miian mukaan sosiaalityöntekijät ovat todenneet, että äiti ei kykene hoitamaan Juusoa. Miia on eri mieltä.
– Minulla on ollut välillä todella epätoivoisia hetkiä ja olen ollut pohjalla. Vuosien varrella olen kuitenkin oppinut turruttamaan itseään.
Miia on saanut vertaistukea ja tutustunut toisiin perheisiin, joilla on samankaltaisia ongelmia.
– Juuson väkivaltainen oireilu on kuitenkin poikkeuksellisen rajua, Miia myöntää.
Äiti on tilanteesta väsynyt ja ahdistunut.
– Koen, että kun olen pyytänyt apua ja kertonut olevani kuormittunut, lastensuojelu on kirjannut, että äiti ei jaksa olla lapsensa kanssa.
– On käsittämätöntä, miten lastensuojelun mukaan yhden lapsen kohdalla vanhemmat ovat kykenemättömiä huolehtimaan lapsen tarpeista, mutta perheen muista lapsista ei ole mitään huolta. Suomesta löytyy useita meidän kaltaisiamme perheitä, joista yksi lapsista on huostaanotettu, mutta perheen muilla lapsilla ei ole lastensuojelun asiakkuutta, Miia sanoo.
Äiti toivoo, että perhetyö alkaisi pian. Kaikista eniten hän toivoo sitä, että poika voisi palata kotiin asumaan. Lastensuojelun mukaan se ei ole ainakaan toistaiseksi mahdollista.
– Tietenkin äitinä toivon, että tilanne rauhoittuisi ja Juuso pääsisi takaisin kotiin. Pelottaa, että kun ikää tulee lisää, väkivaltatilanteet voivat muuttua pahemmiksi.
Äidin mukaan Juuso itse ajattelee, että hänelle tulee normaali elämä ja tulevaisuus.
– Minun huoleni on kova, ja haluan, että hän pystyisi elämään normaalia elämää. Tietenkin äitinä aina rakastaa omaa lastaan ja toivoo hänelle kaikkea parasta.
Lasten väkivallasta keskusteltiin tällä viikolla Porin SuomiAreenassa.
Lavalla aiheesta olivat keskustelemassa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sekä nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala, joka on perehtynyt erityisen vaikeahoitoisten lasten hoitoon. Koko keskustelun voit katsoa täältä.
