Porilainen Carita Huvinen, 47, on viettänyt lukuisia päiviä ja öitä etsimällä pitkin Suomea lastenkodista karkuun lähteneitä lapsia ja nuoria. Hänellä on lähes 30 vuoden kokemus sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta ja hän on nähnyt, miten jo hyvin pienellä lapsella voi olla vakava päihdeongelma.
Huvinen on tehnyt koko aikuisikänsä töitä lastensuojelualalla. 15 vuotta sitten hän ryhtyi alan yrittäjäksi ja perusti oman lastenkodin. Hänen johtamissaan laitoksissa on aina ollut erityisen haasteellisia lapsia ja nuoria.
Kaksi vuotta sitten Huvinen perusti Lastensuojelulaitos Koskenkylän Kokemäelle lastensuojelulaitoksen, jossa asuu muun muassa erityisen vaikeista päihdeongelmista kärsiviä nuoria.
Asukkaat ovat tällä hetkellä 14-18-vuotiaita.
– Nuorin meillä asunut lapsi oli vasta 8-vuotias ja hänellä oli jo vakava päihdeongelma. Usein näiden lasten suvuissa on ylisukupolvista päihteidenkäyttöä. Kun koko ikänsä pikkulapsesta asti elää ja leikkii neulojen kanssa, monesti siinä käy huonosti, Huvinen tietää.
Lue myös: Maria alkoi käyttää huumeita 12-vuotiaana – karkasi kymmeniä kertoja lastenkodista ja joutui miesten hyväksikäyttämäksi: "Ne ovat hirveän traumaattisia kokemuksia"
Liian helppoa ostaa
Nuorten päihteidenkäyttö on muuttunut parin viime vuoden aikana.
Huvinen on nähnyt huumeidenkäyttöä erittäin läheltä pitkään. Huumeet ovat nykyään monille nuorille valitettavan trendikäs asia.
– Alaikäisten on jopa helpompi ostaa huumeita kuin tupakkaa tai alkoholia. Niiden saatavuus on tehty niin helpoksi.
Huvinen on oppinut näkemään, mitä aineita nuoret ovat milloinkin ottaneet.
– 25 vuoden kokemuksella näen heti, että tuo on vetänyt amfetamiinia, tuo on ottanut bentsodiatsepiineja, tuo on polttanut pilveä.
Lue myös: Poliisi huolestunut nuorten väkivaltarikoksista – etenkin lastensuojelun asiakkaat näkyvät tilastoissa: "He joutuvat rikosten uhriksi ja tekevät rikoksia"
Henkilökuntaa tarvitaan paljon
Huvisen omistamassa lastenkodissa asuu 17 nuorta. Ohjaajia on 25 ja heidän lisäkseen on iso sijaisrinki. Silti työntekijöistä on välillä pulaa, koska haasteelliset asiakkaat vaativat myös paljon henkilökuntaa.
Lapset käyvät koulua laitoksessa, jossa toimii Kokemäen koulutoimen alainen luokka erityisesti näiden lasten tarpeita ajatellen.
Lastenkodissa on myös oma psykiatri, joka tarjoaa keskusteluapua ja huolehtii nuorten lääkehuollosta.
Asukkaita yritetään jatkuvasti tukea päihteettömään elämään. Se kuitenkin harvoin onnistuu vielä nuorilta.
– Näin nuoret kokevat olevansa kuolemattomia. Heillä ei ole vielä tarpeeksi motivaatiota lopettaa huumeidenkäyttöä, koska heille se on houkuttelevaa. Yleensä vasta aikuisiällä tulee enemmän halua lopettaa aineidenkäyttö, valitettavasti, Huvinen sanoo.
Eikä kaikille tule silloinkaan.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Traagisia kohtaloita
Huvisen laitoksissa asuneista nuorista suurin osa on jatkanut päihteidenkäyttöä. Onneksi joukossa on myös onnellisia tarinoita.
– On heitä, jotka ovat lopettaneet aineidenkäytön ja saaneet elämänsä kuntoon. Valitettavasti he ovat vähemmistössä, koska apua ei ole tarjottu riittävän aikaisin lapselle ja perheelle.
– Meiltä pois muuttaneista osa selviytyy, mutta osasta tulee narkomaaneja. Osa on kuollut ja osa vankilassa. Olen itse haudannut viisi lasta, jotka kuolivat huumeiden yliannostukseen. Jokainen kuolema on turha, Huvinen suree.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Jatkuvasti hatkareissuja
Huvisen lastenkodista lähtee nuoria jatkuvasti karkuun eli hatkaan. Huvinen lähtee itse jokaisen perään, koska ei kukaan muu heitä etsisi.
– Lain mukaan lastensuojelulaitoksen vastuulla on etsiä nuori, poliisi ei sitä tee, mutta meillä ei ole kiinniotto-oikeutta. Eli jos ja kun löydämme nuoren, meidän pitäisi soittaa poliisit paikalle ottamaan hänet kiinni.
On lapsia ja nuoria, jotka suostuvat tulemaan tavoitettaessa pyytämällä takaisin, mutta sellaiset ovat Huvisen mukaan harvassa. Silloin kun huumeet ja päihteet ohjaavat jo lapsen elämää, eivät he tule itse takaisin, vaan heidät pitää etsiä ja ottaa kiinni, jotta heidät saadaan takaisin turvaan.
Lue myös: Nuoret karkaavat lastensuojelusta eivätkä työntekijät voi tehdä mitään – kokenut päihdetyöntekijä: "Takaisin tulee raiskattu tyttö tai poika, jonka elämä on tärvelty"
Rikkoo lakia kantamalla lapsen kyytiinsä
Vakavasta päihderiippuvuudesta kärsivät lapset karkaavat, jotta he pääsevät käyttämään huumeita.
– Jos lapsi on kaksi viikkoa vetänyt suoraan suoneen aineita, ei hän tule omatahtoisesti autoni kyytiin, vaan minun täytyy kantaa hänet. Siinä kohtaa katson suojelevani häntä enemmän kantamisella kuin sillä, että jätän hänet vetämään huumeita.
– Teen niin, vaikka rikon lakia. Koen, että jos jättäisin lapsen kadulle narkkaamaan, jätän hänet hengenvaaraan ellen jopa kuolemaan.
Huvinen tietää muutaman kerran pelastaneensa lapsen hengen, kun hän on hakenut tämän hatkareissulta väkisin mukaansa.
– Poliisit, sosiaalityöntekijät ja ensihoitohenkilöstö ovat sanoneet, että hengenlähtö on ollut todella lähellä.
Lue myös: Kadonneiden joulu: Poliisin tiedossa ainakin 252 tietymättömissä olevaa nuorta – "Huoli heidän turvallisuudestaan on suuri"
Vihjeiden avulla nuori löytyy
Viimeksi juuri ennen uuttavuotta Huvinen oli yhdessä työntekijänsä kanssa etsimässä erästä nuorta, joka oli lähtenyt hatkaan.
Nuori löytyi, mutta hän oli ehtinyt vetää kaksi viikkoa aineita, ja kunto oli sen mukainen.
– Ensihoitohenkilökunta kävi arvioimassa tilanteen eikä sairaalahoidolle ollut tällä kertaa tarvetta. Poliisit tulivat avuksi tilanteeseen, Huvinen kertoo.
– Soitan poliisit paikalle, jos arvelen tai tiedän nuoren olevan väkivaltainen. Aina virkavalta ei kuitenkaan ehdi.
Huvinen löytää hatkalaiset, koska hän osaa etsiä merkkejä, haastatella nuorten tuttuja ja kavereita ja tutkia sosiaalista mediaa. Pienten vihjeiden avulla nuoret ovat aina löytyneet, ennemmin tai myöhemmin. Useimmiten he pakenevat omille kotikonnuilleen tuttujen kavereidensa luo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Huumeita ei aina saada nuorelta pois
Huvinen ei lähde hakureissuille yksin, koska kyse on myös turvallisuudesta. Pitkään huumeita vetänyt nuori voi olla erittäin aggressiivinen ja vaaraksi itselleen, ympäristölleen tai muille.
Lastenkodissa on ehdoton kielto päihteille, mutta se ei toteudu.
– Tiedämme, että nuoret tuovat huumeita kehoonsa piilotettuna, mutta lain mukaan emme saa tutkia heitä niin hyvin, miten tällaisessa tapauksessa pitäisi. Nuoret käyttävät tätä hyväksi.
– Tytöt teippaavat huumepusseja kiinni rintoihinsa ja pojat kivespusseihinsa, mutta emme saa lain mukaan riisuttaa ja tutkia heitä, Huvinen kertoo.
Nuoret saavat käydä kylillä ja liikkua melko vapaasti, ellei heidän liikkumistaan ole rajoitettu. Näin voidaan tehdä, jos he jäävät kiinni huumeista tai ovat karanneet.
– Meillä pitäisi olla laki, joka turvaisi sen, että saamme tarkistaa ja ratsata nuoren omaisuuden. Me voimme rajata hänen liikkumistaan, mutta emme riittävästi.
Huvisen mukaan nykyinen lastensuojelulaki suojelee lapsia, jotka eivät kärsi vakavasta päihdeongelmasta.
– Laki ei suojele nuorta, jolla on vakava päihdeongelma. Meillä ei ole keinoja estää huumeiden tuontia laitokseen, vaikka se voisi säästää heidän henkensä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ongelma myönnetään
Huvinen ilmoittaa aina hatkareissusta myös lapsen vanhemmille tai huoltajille. Osa vanhemmista haluaa lähteä mukaan etsimään lastaan. On niitäkin vanhempia, jotka sanovat, että lasta ei saa ottaa kiinni. Suurin osa sanoo Huviselle suoraan, että ota kiinni, vaikka laki kieltääkin.
Huvinen on ollut lain ongelmallisuuksista yhteydessä eduskunnan oikeusasiamieheen, aluehallintovirastoon, Valviraan ja sosiaali- ja terveysministeriöön.
Ongelma myönnetään kaikkialla, mutta toistaiseksi mitään ei voida tehdä.
– Kaikki tietävät, että laki laahaa perässä. Tämä ei suojele lapsia. Mutta laki on myös se, minkä yläpuolelle emme voi mennä, Huvinen valittelee.
Lue myös: Huumekoukussa ollut äiti kertoo: ”Kävin töissä, minulla oli omistusasunto ja käytin suonensisäisiä huumeita”
Nuoret kertovat hyväksikäytöstä
Kaiken lisäksi nuoret käyttävät nykyään aiempaa vahvempia aineita.
– Viimeisten kahden vuoden aikana nuorten huumeidenkäytössä on tapahtunut niin suuri muutos, että he tarvitsevat lääkinnällistä apua vieroitusoireisiin. Aineet ovat entistä voimakkaampia. Vieroitusoireista ei selviä ilman lääkkeitä, kun vetää Subutexia tai amfetamiinia suoneen kaksi viikkoa, Huvinen tietää.
Hatkareissujen ainoa haittapuoli ei ole huumeidenkäyttö, vaan myös se, että aivan liian usein nuoret joutuvat hyväksikäytetyiksi.
– Kun meiltä lähtee lapsi hatkaan, ja etenkin jos hän on tyttö, niin on todella harvinaista, jos hän ei joudu seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. He hakevat aineita eivätkä ajattele joutuvansa raiskatuksi, kun saavat huumetta ja lämpimän yöpaikan.
Huvisen kokemuksen mukaan nuoret kertovat usein jälkeenpäin kaltoinkohtelusta, jota he kohtaavat reissuillaan.
– Välillä jutut etenevät oikeuteenkin ja tuomioita on annettu.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Täysi-ikäinen lähtee omilleen
Kun lastensuojelussa oleva lapsi täyttää 18 vuotta, hänen elämäänsä ei ole enää oikeutta puuttua ja lastensuojelun asiakkuus päättyy. Lastenkodista järjestetään hänelle asunto, ja sitten hän on omillaan.
Kunnilla on jälkihuoltovelvoite siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 25 vuotta. Nuori saa itse päättää haluaako sen vai ei.
Huvinen jatkaa yhteydenpitoa hänen laitoksessaan asuneiden nuorten kanssa, jos he siihen suostuvat ja sitä haluavat.
– 18-vuotissyntymäpäivä on aika dramaattinen ja inhottavakin meille aina välillä, koska tiedämme, että osa heistä lähtee vetämään huumeita eikä sille näy loppua. Valitettavasti tiedämme aika hyvin etukäteen, miten kenenkin nuoren elämä lähtee menemään ja ketkä selviytyvät.
– Jossain vaiheessa ajattelimme henkilökuntamme kanssa, että jos yksi tai kaksi lasta kymmenestä selviytyy, olemme onnistuneet.
Huvisen uran varrelle onneksi mahtuu myös onnistumisia, joissa nuori on raitistunut asuessaan lastenkodissa.
– Silloin lapsi voi jopa kotiutua, ja se on aina tärkein tavoite.
Lue myös: Tutkimus: alkoholi maailmanlaajuinen ongelma - huumeiden käyttö kasautuu tiettyihin maihin
Lapsi tarvitsee aikuiselta aikaa
Yleinen mielikuva on, että päihdelapset ja -nuoret tulevat huono-osaisista perheistä, jossa myös vanhemmat käyttävät päihteitä.
Läheskään aina näin ei ole.
– On myös päihdeongelmaisia nuoria, joilla on korkeasti koulutettuja vanhempia hyvissä ammateissa. He eivät ole osanneet rajoittaa lasta ja antaa tälle aikaa. Lapselle on annettu rahaa, mutta ei rakkautta, Huvinen tietää.
Lue myös: Ossin päihteidenkäyttö alkoi "kuulumattomuuden tunteesta" 12-vuotiaana – mies ajautui lopulta ryöstämään pankin polkupyörän ja veitsen kera
Työ on elämäntapa
Huvisen omat kolme lasta ja avomies ovat kaikki sosiaalialan työntekijöitä. Mies ja yksi pojista ovat töissä Huvisen lastenkodissa.
– Tätä työtä tehdään ympärivuorokautisesti vuoden ympäri. Tämä on elämäntapa ja siihen täytyy suhtautua niin, muuten tätä ei voi tehdä.
Huvisen perheen lapset ovat tottuneet jo pienestä pitäen siihen, että joulupöydässä on aina myös yksi tai useampi ulkopuolinen lapsi, jolla ei ole muuta paikkaa viettää joulua.
– En halua, että kukaan lapsi joutuu olemaan joulun laitoksessa, vaan otan heidät sitten meidän kotiimme.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kaikille lapsille pitää olla paikka
Huvinen on työskennellyt aina erityisen haasteellisten lasten ja nuorten kanssa. Hän haluaa tarjota apua sellaisillekin lapsille, joista muut eivät välitä tai joiden kanssa nostetaan kädet pystyyn, kun ongelmat alkavat.
– He ovat kuitenkin lapsia, vaikka olisivat kuinka huonossa kunnossa. Monellakaan heistä ei ole koskaan ollut elämässään välittävää aikuista. Näiden lasten lähtökohdat ovat huonot, mutta heidän kanssaan ei saa menettää toivoa.
Moni Huvisen lastenkotiin saapuvista nuorista on jo kiertänyt monta laitosta ennen Kokemäelle saapumistaan.
– Tavalliset lastensuojelulaitokset eivät enää ota heitä, kun kuvioissa on vahvempia huumeita. Mutta heillekin pitää olla joku paikka. Sanon aina tänne saapuville, että me emme koskaan laita sinua täältä pois. Sen lupauksen olen pystynyt pitämään, Huvinen kertoo.
Lue myös: Kylmäävä arvio: Lastensuojeluun ei saada lainkaan tarpeeksi ammattilaisia töihin – johtaa virheellisiin päätöksiin aiempaa useammin
Paras kiitos tulee nuorelta
Huviselle paras kiitos työstä on se, joka tulee suoraan nuoren itsensä suusta. Näin kävi esimerkiksi silloin, kun hän löysi usean päivän etsinnän jälkeen hatkaan lähteneen 17-vuotiaan tytön.
Huumeissa ollut tyttö vietiin sairaalaan, mutta hän riehui siellä. Huvinen otti tytön mukaansa ja nukkui tämän kanssa, jotta nuori ei taas karkaisi.
Kun tyttö myöhemmin oli muuttamassa omilleen täysi-ikäistyttyään, hän sanoi loppukeskustelussa, että tuo yksi yö oli merkinnyt hänelle paljon.
– Hän kertoi, että kukaan ei ollut koskaan välittänyt hänestä kuten Carita. Hän ei ollut ikinä ennen sitä saanut nukkua yhdenkään aikuisen kainalossa. Se oli paras kiitos minkä voin saada, Huvinen sanoo liikuttuneena.
– On tämä hirveän lohduton työ, mutta samalla se antaa paljon. Parasta on, jos pystymme auttamaan edes yhtä nuorta. Jokaisella lapsella on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja jokainen heistä on arvokas.