Vanhan rakennuksen kunnostamisessa työjärjestyksen merkitys korostuu erityisesti. Huolellinen suunnittelu maksaa itsensä takaisin moneen kertaan. Eihän ole esimerkiksi järkeä aloittaa sisätilojen töitä, ennen kuin vesikatto on päällä.
Nälkälinnan katto oli ikäisekseen oikeastaan yllättävän hyvässä kunnossa. Eteläpääty oli jonkin verran ruostunut, sillä ullakolla aikanaan sattunut tulipalo oli tuhonnut sinkitykset niiltä kohdin. Pellit kipattiin kaatopaikalle, mutta alusrakenteista puolet osoittautui täysin kelvollisiksi, samoin suurin osa kannatinpalkeista - hiiltyneen pinnan alla oli riittämiin tervettä ja vankkaa puuta. Ennen vanhaan Suomen metsissä kasvoi kunnon puuta! Ullakolla näkyykin nyt uusien palkkien rinnalla vanhoja, joissa osassa vielä tulipalon jälkiä. Osa talon arvokasta historiaa sekin.
Alusrakenteet rakennuttajat tekivät itse, mutta uuden peltikaton rakentaminen jätettiin alan ammattimiehille. Peltikatto haluttiin paitsi eittämättömien etujensa, myös talon hengen takia. Talosta tulee aivan entisen näköinen; uutta ovat vain pihan puoleiset kattolyhdyt.
Hauska yksityiskohta on niin sanottu jalkaränni, jollaiset olivat kaupungeissa tuttu näky vielä muutama vuosikymmen sitten. Miksihän hävisivätkin - siinä räystäälle rakennetun peltilistan avulla kootaan koko lappeen mitalta vesi isoon suppiloon ja syöksytorvea pitkin alas katuviemäriin. Tämmöinen ratkaisu toimii mainiosti myös lumiesteenä talvisaikaan.
Jalkarännin tekninen kauneus ja käytännöllisyys eivät tietenkään jääneet rakennuttajilta huomaamatta; Nälkälinnaan rakennetaan sellaiset vanhaa mallia kunnioittaen.
Kadun suuntaan Nälkälinnan julkisivu on nyt maalaamista vaille valmis. Muiden julkisivujen osalta töitä riittää vielä paljon.