Suomen Portugalin-suurlähettiläästä Titta Maja-Luodosta tehtiin helmikuussa häirintäilmoitus. Ulkoministeriö on nyt kommentoinut toimintaansa.
Ulkoministeriö (UM) myöntää, että sen olisi pitänyt hoitaa nopeammin Lissabonin suurlähetystöä koskeva ilmoitus päällikön epäasiallisesta käytöksestä.
Ministeriön tiedotteen mukaan asian pitkittyminen on aiheuttanut lisätaakkaa kuormittavassa tilanteessa työskentelevälle työyhteisölle, mitä ulkoministeriö pahoittelee.
Ilta-Sanomat kertoi viime viikolla, että Suomen Portugalin-suurlähettiläästä Titta Maja-Luodosta on tehty helmikuussa häirintäilmoitus.
Suurlähetystön henkilöstö syyttää Maja-Luotoa muun muassa kiusaamisesta, solvaamisesta, rasistisesta käytöksestä ja henkisestä väkivallasta.
Tapauksen käsittelyssä ei päästy kolmen kuukauden tavoiteaikaan, joka ministeriössä on asetettu.
Ulkoministeriön osastopäällikkö Olli Kantanen kertoi STT:lle tiistaina, että edustustosta tulleen työsuojeluilmoituksen käsittely on tulossa päätökseen tällä viikolla.
Asiaan liittyvät asiakirjat ovat Kantasen mukaan salassa pidettäviä eikä niitä jaeta muille kuin asianosaisille.
Päätös mahdollisista virkamiesoikeudellisista seurauksista tehdään vasta käsittelyn jälkeen.
Maja-Luoto on kieltänyt häneen kohdistuvat rasismisyytökset. Maja-Luoto kertoi STT:lle aiemmin, että häirintäilmoitusasiaan liittyy rinnakkaisesti käynnissä olevia muita prosesseja.
Hänen mukaansa nämä liittyvät toisiin tutkintoihin, jotka eivät kaikki ole ulkoministeriön toiminnan piirissä.
Ilta-Sanomien tietojen mukaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) vienninedistämismatka Portugaliin on peruttu kohun vuoksi. Asia vahvistetaan IS:lle Tavion kabinetista.
Tavion olisi ollut tarkoitus matkustaa Portugaliin ensi viikolla.
"Jokainen tapaus on liikaa"
Ulkoministeriö sanoo, että se suhtautuu epäasialliseen käytökseen ja häirintään suurella vakavuudella.
– Jokainen tapaus on liikaa. Toimintamme Suomen kasvoina maailmalla tuo mukanaan erityistä vastuuta toimia esimerkillisesti, tiedotteessa sanotaan.
Ulkoministeriö myöntää kehitystarpeensa ja tarkastelee omia menettelytapojaan. Se kannustaa ilmoittamaan epäasiallisesta käytöksestä.
Käytäntöjä on kevään aikana parannettu oikeuskanslerin suositusten pohjalta. Esimerkiksi esihenkilövastuita on selkeytetty.
Viime vuodesta lähtien ulkoministeriö on velvoittanut henkilöstönsä suorittamaan työsuojelukoulutuksen, ja esihenkilöille on lisäksi muita velvoittavia esihenkilökoulutuksia.
Myös aiemmin käytössä ollut johtajuusarvio otetaan uudestaan käyttöön.
Myös henkilöstöjohtaja mukana
UM:n mukaan julkisuudessa on esiintynyt käsityksiä, joiden mukaan vain diplomaatit käsittelisivät työsuojeluilmoituksia ulkoministeriössä.
– Tämä ei pidä paikkaansa. Henkilöstöhallintomme avaintehtävissä työskentelee myös diplomaattiuran ulkopuolella olevia virkamiehiä, kuten työsuojelupäällikkö sekä henkilöstöjohtaja, joka vastaa virkamiesoikeudellisten seurausten arvioinnista ja päätöksenteosta.
UM kertoo, että osastopäälliköiden rooli suurlähettiläitä koskevien häirintätapausten käsittelyssä perustuu esihenkilösuhteeseen.
– Sisäisen tarkastuksen päällikkö tuo prosesseihin riippumatonta näkökulmaa ja varmistaa toiminnan läpinäkyvyyden.
Vilén sai jatkaa
UM:n mukaan keskusteluun epäasiallisen käytöksen seuraamuksista liittyy väärinkäsityksiä.
Jos seuraamus on muu kuin virkasuhteen päättäminen, virkamies jatkaa työskentelyään ulkoasiainhallinnossa. UM:n mukaan virkamies voi myös menettää virkansa, jos hän toimii varoituksen vastaisesti.
Suomen Kanadan-suurlähettiläs Jari Vilén siirrettiin viime vuonna asiantuntijatehtäviin UM:n Itä- ja Kaakkois-Aasian ja Oseanian yksikköön jälkeen, kun ministeriö totesi hänen käytöksensä Ottawan edustuston päällikkönä täyttävän epäasiallisen käytöksen ja seksuaalisen häirinnän määritelmät.
Vilén sai kirjallisen varoituksen, mutta virkamiehen irtisanomiskynnys ei ylittynyt.
Juttua päivitetty ja täydennetty 24.6.2025 kello 18.28.