Tutkijat löysivät hyvän syyn herätä tuntia aiemmin – pienentää riskiä yleiseen sairauteen

6:56
Oletko jo liian väsynyt? Videolla keskustellaan siitä, millaisia ovat työuupumuksen merkit.

Myöhäisen unirytmin ja iltavirkkuuden tiedetään olevan yhteydessä masennukseen. Yhdysvaltalaistutkijat esittävät, että nukkumaanmenon ja heräämisen aikaistaminen vain tunnilla voi ehkäistä yleistä mielen sairautta.

Coloradon yliopiston sekä Broad Institute -tutkimuskeskuksen tutkijoiden tuoreet löydökset tarjoavat vahvan todisteen siitä, että ihmisen vuorokausirytmi vaikuttaa masennusriskiin.

Tutkijat etsivät 850 000 eurooppalaisen perimästä unirytmiin tunnetusti vaikuttavia geenejä. Osa osallistujista käytti unta mittaavaa puettavaa teknologiaa tai raportoi unitottumuksistaan kyselylomakkeella. Toinen tutkimuksessa hyödynnetty aineisto sisälsi tiedot yli 170 000 masennusta sairastavan henkilön sekä 329 000 verrokin perimästä ja diagnooseista.

Tutkijat huomasivat, että geneettisesti aamuvirkkuuteen taipuvaisilla ihmisillä oli pienempi riski sairastua masennukseen. Unen keskipisteen – eli nukkumaanmenon ja heräämisen puolivälin – siirtäminen tuntia aiemmaksi puolestaan näytti pienentävän masennuksen riskiä 23 prosentilla.

Normaalisti yhdeltä yöllä peiton alle ryömivä voi siis pienentää masennusriskiään yli viidenneksellä menemällä sänkyyn keskiyöllä ja nukkumalla saman määrän kuin yleensä. Riski pienenee entisestään, jos henkilö painaa päänsä tyynyyn kello 23.

Miksi iltavirkkuus lisää masennusta?

Vuorokausirytmi perustuu aivoissa sijaitsevan sisäisen kellon toimintaan.

Terveyskirjasto selittää artikkelissaan, että tämä keskuskello on kehomme tahdistin, joka synnyttää parhaat aikaikkunat nukahtaa väsyneenä ja herätä pirteänä. Valoisan ja pimeän ajan vaihtelu on voimakkain sisäistä kelloa tahdistava ulkoinen tekijä.

Vuorokausirytmin ja masennuksen välistä yhteyttä on selitetty sillä, että aamuvirkut ehtivät nähdä iltavirkkuja enemmän auringonvaloa, jonka aiheuttamat hormonaaliset muutokset voivat vaikuttaa mielialaan.

Lisäksi yhteiskunta on suunniteltu aamuvirkkuja ajatellen. Iltavirkut kokevat usein sisäisen kellonsa olevan ristiriidassa ulkopuolelta asetetun vuorokausirytmin kanssa, mikä voi olla masentavaa.

On myös huomioitava, että masennus ja muut mielenterveysongelmat itsessään voivat vaikuttaa uneen.

Iltavirkkuus lisää sairastavuutta

Suomalaisista arviolta 12 prosenttia on iltavirkkuja, kertoo Lääkärilehti. Iltavirkkuuden on huomattu lisäävän paitsi masennuksen myös univaikeuksien, hengitystieoireiden, sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä.

Osin sairastavuutta selittävät iltavirkkujen epäterveellisemmät elintavat, kuten epäterveellinen ruokavalio ja päihteiden käyttö, jotka voivat vaikuttaa myös masennusalttiuteen.

Myöhäistä vuorokausirytmiä voi yrittää säätää aikaisemmaksi oleskelemalla kirkkaassa valossa aamuisin, ottamalla melatoniinia iltaisin sekä aikaistamalla vähitellen päivän sosiaalista lukujärjestystä.

3:49

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja