Myöhäisen unirytmin ja iltavirkkuuden tiedetään olevan yhteydessä masennukseen. Yhdysvaltalaistutkijat esittävät, että nukkumaanmenon ja heräämisen aikaistaminen vain tunnilla voi ehkäistä yleistä mielen sairautta.
Coloradon yliopiston sekä Broad Institute -tutkimuskeskuksen tutkijoiden tuoreet löydökset tarjoavat vahvan todisteen siitä, että ihmisen vuorokausirytmi vaikuttaa masennusriskiin.
Tutkijat etsivät 850 000 eurooppalaisen perimästä unirytmiin tunnetusti vaikuttavia geenejä. Osa osallistujista käytti unta mittaavaa puettavaa teknologiaa tai raportoi unitottumuksistaan kyselylomakkeella. Toinen tutkimuksessa hyödynnetty aineisto sisälsi tiedot yli 170 000 masennusta sairastavan henkilön sekä 329 000 verrokin perimästä ja diagnooseista.
Tutkijat huomasivat, että geneettisesti aamuvirkkuuteen taipuvaisilla ihmisillä oli pienempi riski sairastua masennukseen. Unen keskipisteen – eli nukkumaanmenon ja heräämisen puolivälin – siirtäminen tuntia aiemmaksi puolestaan näytti pienentävän masennuksen riskiä 23 prosentilla.
Normaalisti yhdeltä yöllä peiton alle ryömivä voi siis pienentää masennusriskiään yli viidenneksellä menemällä sänkyyn keskiyöllä ja nukkumalla saman määrän kuin yleensä. Riski pienenee entisestään, jos henkilö painaa päänsä tyynyyn kello 23.
