Sotilaita rekrytoidaan Venäjällä Ukrainan vastaiseen hyökkäyssotaan hyvin epäsuhtaisesti eri alueilta. Suurimmat rasitukset kohdistuvat ei-venäjänkielisille alueille. Näin kertovat suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Janne Saarikivi sekä Aleksanteri-instituutin koulutuspäällikkö Kaarina Aitamurto.
Tutkija Janne Saarikivi huomauttaa, että kaikki isot imperiumit ja kansallisvaltiot toimivat keskusten ehdoilla. Jos Vladimir Putinin hallinnon romahtaminen halutaan estää, kannattaa moskovalaiset mahdollisuuksien mukaan pitää tyytyväisinä.
– Koska näin on, jostain pitää kuitenkin saada väkeä sotimaan, Saarikivi sanoo.
Suurimmat rasitukset kohdistuvat nimenomaan ei-venäjänkielisille alueille.
– Esimerkiksi Marin tasavallasta on kuollut monta kertaa enemmän porukkaa suhteessa nuoren miesväestön määrään kuin vastaavankokoisella venäjänkielisellä alueella. Kyse on julkilausumattomasta politiikasta, jonka mukaan sodassa kannattaa tapattaa ennen kaikkea vähemmistökansoja, Saarikivi sanoo.
Aluejohtajille käsky perustaa kansallisia joukkoja
Suomalais-ugrilaiset kansat asuvat pääosin maaseudulla ja pienissä kaupungeissa.
– Nämä ihmiset eivät välttämättä ole kaikkein parhaiten koulutettuja ja lukeneimpia, eikä heillä ole aina kaikkein parhaat keinot saada informaatiota siitä, mitä oikeasti tapahtuu. Joukossa saattaa olla jonkin verran niitä, jotka uskovat propagandaa siitä, että pitää sotia fasisteja vastaan, Saarikivi sanoo.
Hän uskoo, että kuolleiden ja haavoittuneiden suuren määrän myötä tilanteen todellisuus leviää pikkukyliinkin.
