Ukrainan sota sai suomalaiset sekä jättämään aseet että tarttumaan niihin

Lähes 2 300 asepalveluksen suorittanutta reserviläistä on tänä vuonna hakenut siviilipalveluksen täydennyspalvelukseen.

Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoo, että rajuin ryntäys pois reservistä ajoittui helmikuun 24. päivän ja maaliskuun lopun välille, jolloin jätettiin yli 1 900 täydennyspalveluhakemusta.

– Tämän vuoden hakemusmäärien takana on ilmiselvästi Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Reijonen sanoo.

Hakemuksista noin 1 600 on jo käsitelty Puolustusvoimien aluetoimistoissa. Viime vuonna vastaavaan aikaan käsiteltiin hieman yli 90 hakemusta täydennyspalvelukseen. Kokonaisuudessaan viime vuonna täydennyspalvelukseen hakeutui 435 henkilöä, ja sitä edeltävinä kolmena vuotena vastaavat lukemat olivat reilusti alle 400.

Lue myös: Ukrainan Obukhovychin asukkaat: "Venäläiset käyttivät meitä ihmiskilpinään"

Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola arvioi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vaikuttavan eri tavoin ihmisiin.

– Ajattelen niin, että ne herkimmät ihmiset ovat nyt reagoineet. Ne, jotka tuntevat etteivät kykene suorittamaan aseellisena sitä palvelusta isänmaalle, mikä tarvitaan, Pohjola sanoo.

Hän toivoo heille löytyvän siviilipuolella sellaisia tehtäviä, jotka järkevimmin tukevat isänmaan tarpeita.

– Meidän sotilaallista maanpuolustusta tämä ei vielä murenna. Päinvastoin, motivoituneet ja kykenevät jäljelle jääneet reserviläiset suoriutuvat varmasti tehtävistä.

Reserviläisliittoon on hakenut runsaat 5  000 uutta jäsentä tämän vuoden puolella.

"Ukrainan sota on aivan erityisellä tavalla aktivoinut ihmisiä"

Reserviläisliittoon hakeneiden ihmisten suuri määrä kertoo Pohjolan mielestä maanpuolustushengen lisääntymisestä.

– He ovat ihmisiä, jotka haluavat enenevissä määrin palvella isänmaata. Kaikkiin maanpuolustusjärjestöihin on tullut valtava tulva ihmisiä, jotka haluavat osallistua ja parantaa omia henkilökohtaisia valmiuksiaan kriisitilanteissa.

Täydennyspalvelukseen hakeutuvilla ei ole Pohjolan mukaan suurta vaikutusta sodan ajan joukkojen noin 280 000 vahvuuteen. Hänen mukaansa on paljon motivoituneita reserviläisiä, jotka ovat valmiita astumaan tilalle.

– Ihmiset reagoivat eri tavoilla kriiseihin. Suuri auttamishalu on syntynyt.

Lue myös: Tämä Venäjän raakuuksista Ukrainassa tiedetään – kartta kertoo, mistä hirmutekoja paljastuu varmasti lisää: "Onko käsketty, että ammutaan kaikki mikä liikkuu?"

Pohjola toivoo, että reserviläiset pitäisivät yllä taitojaan niissä tehtävissä, joihin heidät on koulutettu varusmiespalveluksen aikana.

Reserviläisliitossa on runsaat 40 000 jäsentä yli 300 yhdistyksessä ja 18 piirijärjestössä. Uusimmat yhdistykset perustettiin Utsjoelle ja Somerolle.

Naisten osuus on noin kymmenen prosenttia, ja se kasvaa Pohjolan mukaan kohisten. Aiemmin reservin upseereiden ja aliupseereiden suosima reserviläistoiminta vetää nyt puheenjohtajan iloksi kaikkia muitakin puoleensa.

– Ukrainan sota on aivan erityisellä tavalla aktivoinut ihmisiä. On erittäin tervetullutta, että kertausharjoituksia lisätään nyt voimakkaasti ja saadaan näin reserviläisille lisää koulutusta.

Edellinen ryntäys täydennyspalvelukseen 2015

Siviilipalveluskeskus toteuttaa Lapinjärvellä Itä-Uudellamaalla siviilipalvelusvelvollisten koulutusjaksot ja suurimman osan täydennyspalvelukseen tulevien koulutuksista.

Tämän lisäksi täydennyspalveluvelvollisia kouluttavat Kuopion Pelastusopisto, Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus Meriturva Lohjalla, Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiö Porissa ja Rauhankasvatusinstituutti Kokkolassa.

– Olemme lisänneet velvollisten viikon kestäviä täydennyskoulutusjaksoja. Ensi vuodelle meillä on jo kalenterissa 15 koulutusjaksoa, ja vuoden 2024 koulutuksia suunnitellaan jo, Reijonen sanoo.

Edellinen, mutta maltillisempi, ryntäys täydennyspalvelukseen hakijoissa nähtiin vuonna 2015, kun noin 900  000 suomalaista asevelvollista sai Puolustusvoimilta reserviläiskirjeen.

Lue myös: Ano Turtiaiselta kysymys eduskunnassa Venäjän ja Suomen suhteiden juhlistamisesta – Sanna Marinilta tyly vastaus

Reserviläiskirjeessä vastaanottajille nimettiin joko sodanajan tehtävä, varaus työnantajan tehtäviin tai sijoitus asevelvollisena reserviin. Tuolloin täydennyspalvelukseen hakijoita oli lähes tuhat.

Täydennyspalvelukseen voi hakea vain asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palveluksen suorittamisen jälkeen.

– Hakemuksen tänä vuonna jättäneistä lähes 50 on naisia. Ajatuskulku voi mennä niin, että esimerkiksi perhetilanteen vuoksi ei voi olla käytettävissä reservissä, Reijonen sanoo.

Viime vuonna täydennyspalvelushakemuksen teki alle kymmenen naista, ja sitä edeltävinä vuosina vain yksittäiset naiset jättivät hakemuksen.

"Päätöksen reserviin palaamisesta voi tehdä kerran"

Valtaosa täydennyspalveluun hakevista on 30–40 ikävuoden välillä. Täydennyspalvelusvelvollisuus päättyy sen vuoden lopussa, jolloin siviilipalvelusvelvollinen täyttää 50 vuotta.

Puolustusvoimien aluetoimiston hyväksyttyä hakemuksen se etenee Siviilipalveluskeskukseen, joka määrää henkilön viikon kestävään täydennyspalvelukseen vuoden kuluessa.

Puolustusvoimista irtaantuva henkilö voi halutessaan palata reserviin, jos hän katuu päätöstään. Päätös paluusta on tehtävä ennen täydennyspalveluskoulutukseen menemistä.

–  Kun ensimmäisenä täydennyskoulutuspäivänä palvelus on aloitettu, ei henkilö voi enää hakea takaisin reserviin, siviilipalvelusjohtaja Reijonen sanoo.

Lue myös: Amnestyn tutkimukset venäläisten raaiosta siviilimurhista – "He ampuivat häntä päähän"

Ennen vuoden 2019 lakimuutosta paluumahdollisuus reservin katkesi heti, kun aluetoimisto oli käsitellyt hakemuksen ja siihen lyötiin Puolustusvoimien leima.

Päätöksen Puolustusvoimien reserviin palaamisesta voi tehdä vain kerran. Sen voi tehdä sekä siviilipalvelukseen että täydennyspalvelukseen hakeneet.

–  Päätöksiä asepalvelukseen takaisin siirtyneistä on tämän vuoden alusta tehty 84. Viime vuonna vastaava päätöksiä tehtiin yhteensä 155, Reijonen toteaa.

Halua siviilivahvuuteen siirtymisestä ei tarvitse perustella

Meneillään olevan Ukrainan sodan ohella täydennyspalvelukseen siirtymistä voi vauhdittaa moni muukin asia. Uutisointi kertausharjoitusten lisäämisestä, asehankinnoista ja Nato-keskustelusta ovat siviilipalvelusjohtaja Reijosen mukaan sellaisia.

– Kutsu kertausharjoituksiin voi olla signaali henkilölle, joka on miettinyt omaa vakaumustaan ja sitä, onko hän Puolustusvoimien reservin käytettävissä.

Hakijan ei tarvitse perustella sitä, miksi hän haluaa siirtyä siviilivarantoon. Hakija allekirjoittaa hakemuksessa vakuutuksen, että vakaumukseen perustuvat syyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuuslain mukaista palvelusta.

– He ovat edelleen maanpuolustusvelvollisia. He haluavat toteuttaa sitä muissa tehtävissä. Ajatuksena on, että yhteiskunta pyörii poikkeusoloissakin normaalisti ja elintärkeät toiminnot turvataan.

Suomessa on noin 40 000 siviilipalveluksen suorittanutta, ja noin 6 000 on suorittanut täydennyspalveluksen.

Lue myös: Sotilasasiantuntijalta synkkä arvio: "Sodan kauheuksia tulee vielä esille"

Myös siviilipalvelukseen hakeutuneiden määrä on kasvussa. Viime vuonna siviilipalvelukseen haki runsaat 2 000 henkilöä. Tämän vuoden huhtikuun 6. päivään mennessä siviilipalvelushakemuksen on tehnyt runsaat 700 ihmistä. Vastavana ajankohtana viime vuonna hakijoita oli noin 550.

– Se ennakoi suurempaa, selkeästi kahden tuhannen hakemuksen ylittävää määrää. Ukrainan tilanne näkyy tässäkin.

Siviilipalvelukseen voi hakeutua kutsunnoissa, niiden jälkeen tai vielä varusmiespalveluksen kuluessa.

– Noin puolet hakemuksista siviilipalvelukseen jätetään kutsunnoissa tai niiden jälkeen ja puolet varusmiespalveluksen aikana.

Lue myös: NYT: Ukrainan joukkoihin kuuluvien epäillään teloittaneen vangittuja venäläissotilaita