Venäjä on hiljaa, koska se ei halua estää vihollisiaan olemasta hyödyllisiä, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.
Ukraina ja Yhdysvallat neuvottelivat Sveitsin Genevessä sunnuntaina Valkoisen talon 28-kohtaisesta rauhansuunnitelmasta, jota myös Ukrainan antautumisasiakirjaksi on kuvailtu.
Alla karrikoitu kertaus Geneven tapaamisesta:
Yksi, neuvotteluiden tuloksia hehkutettiin. Siitä ei voi päätellä juuri mitään, mutta ainakin Ukraina vältti katastrofin eli kompromissittoman tiiliseinän.
Kaksi, mitään mahdollisia keskeisiä muutoksia suunnitelmaan ei paljastettu, vaan sitä on "päivitetty ja tarkennettu". Miten, se vuotanee julkisuuteen alkuviikon aikana.
Kolme, Rubio
"ei ole nähnyt"
Euroopan väitettyä vastasuunnitelmaa, joka on Yhdysvaltojen suunnitelmaa selvästi Ukraina-myönteisempi.
Neuvottelut jatkuvat maanantaina, mutta ulkoministeri Rubio tiettävästi lähti jo kotiin.
Kriittiset päätökset, jos niitä tehdään, on siis todennäköisesti jo tehty.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi totesi myöhään sunnuntaina, että ilmassa on "merkkejä siitä, että Trumpin tiimi kuuntelee meitä".
Sanavalinnat saattoivat olla sattumaa, mutta niissä kuului kuitti Venäjälle.
Kun rauhansuunnitelmasta uutisoitiin ensimmäistä kertaa, totesi Venäjän erityislähettiläs Kirill Dmitriev samassa yhteydessä Kremlin "tuntevan, että Venäjän näkökulmia todella kuullaan".
Dmitrievin sanat olivat Ukrainan ja Euroopan kannalta pahaenteisiä ja laajalti toistettuja.
Kun Kremlin etuja puolustava 28-osainen rauhansuunnitelma kokonaisuudessaan vuoti julkisuuteen, kävi heti selväksi, että Venäjää todella oli kuunneltu monien mielestä aivan liian tarkalla korvalla.
Nyt Ukraina ja Venäjä kisaavat siitä, kumpaa jatkossa kuunnellaan.
Venäjän kuuleminen on tosin tällä hetkellä hankalaa, sen verran hiljaa Kreml on.
Hiljaisuus on lännestä katsoen huolestuttavaa, jopa pelottavaa.
Olennaiset venäläiset, presidentti Vladimir Putinia myöten, ovat kyllä kommentoineet rauhansuunnitelmaa, mutta huomattavan maltillisesti ja harvakseltaan.
Putin kutsui suunnitelmaa käyttökelpoiseksi "pohjaksi" ja Venäjä on valmis "osoittamaan joustavuutta".
Kysymysmerkki on, kuinka tarkasti Yhdysvallat tietää, mistä ja kuinka paljon Kreml on valmis joustamaan.
Jotain Kremlin rajoista saattaa kertoa juuri se, ettei ulkoministeri Rubio ollut väitetysti nähnytkään Euroopan suunnitelmaa.
Kremlin virallinen megafoni Dmitri Peskov taas on pyrkinyt maalaamaan suunnitelmaa nimenomaan Yhdysvaltojen luonnokseksi ilman sen lyttäämistä.
– Virallisesti emme ole saaneet mitään (suunnitelmaa nähtäväksi), Peskov sanoi.
Merkille pantavaa on, että Venäjä ei ole toistaiseksi valmistautunut julkisuudessa sanomaan monisanaisen jyrkästi "ei".
Normaalisti tässä vaiheessa olisi jo käynnissä massiivinen informaatiokampanja, jolla venäläisiä valmisteltaisiin sodan jatkumiseen.
Aiemminkin Venäjän linja on ollut, ettei Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ehdotuksia suoraan lytätä. Nyt kyse vaikuttaa kuitenkin olevan jostain muusta tai ainakin tällaiselle tulkinnalle jätetään riittävästi tilaa.
Suhteellisen hiljaisuuden voi tulkita tarkoittavan Venäjän suhtautuvan myötämielisesti ainakin alkuperäiseen 28-kohtaiseen suunnitelmaan.
Eikä ihme, olihan Kreml tiettävästi "konsultoimassa" sitä.
Lännestä katsoen herkullisin tulkinta on tietysti se, että Venäjä on valmis rauhaan, koska se on heikko.
Julkaistu luonnos ei kuitenkaan tue tätä teoriaa, päinvastoin.
Venäjällä ei myöskään vaikuta olevan mihinkään kiire. Ja miksipä olisikaan, onhan diplomatiajuna vihdoin jyskyttänyt Kremlin haluamalle pysäkille. Nyt puhutaan Venäjän rummuttamista niin sanotuista sodan juurisyistä.
Kyse ei ole enää vain Ukrainasta, vaan myös Natosta, sen laajentumisen rajoittamisesta ja ylipäätään Euroopan turvallisuusratkaisusta.
Aivan kuten Venäjä haluaa ja koko ajan on väittänyt.
Rauhansuunnitelmasta tyrmistymisen ja Yhdysvaltojen mollaamisen vuoksi on jäänyt yllättävän vähälle huomiolle, kuinka valtava voitto luonnos jo sellaisenaan on Venäjälle.
Siitä kertoo myös Venäjän hiljaisuus.
Ranskalaisjohtaja Napoleon Bonaparten kerrotaan lohkaisseen, että "älä koskaan häiritse vihollistasi, kun hän on tekemässä virhettä".
Kreml soveltaa nyt Napoleonin viisautta: Älä koskaan häiritse vihollistasi, kun hän on tekemässä jotain itsellesi hyödyllistä.
Hyödyllisyys ei ole sama asia kuin virhe, mutta Venäjän kannalta sillä ei ole merkitystä.
Nyt tapahtuu Venäjän kannalta hyödyllisiä asioita.
