Suomen sähköverkkoa koetellaan päivittäin kyberhyökkäyksillä.
Nord Stream -kaasuputkivuodot ovat herättäneet kysymyksiä siitä, kuinka hyvin Suomen yhteiskunnan kannalta kriittinen sähköverkko on suojassa sabotaaseilta.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid ei ole nostanut valmiustasoaan epäillyn kaasuputkisabotaasin vuoksi, mutta seuraa tilannetta.
– Olemme varuillamme ja seuraamme, mitä tapahtuu, Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin sanoo.
Huoltovarmuuskeskuksen mukaan monet yhteiskunnan kannalta kriittiset organisaatiot ovat tarkentaneet varautumissuunnitelmiaan jo Venäjän hyökkäyssodan alettua.
– Aika hyvin olemme varautuneet, mutta mikään varautuminen ei koskaan voi olla täydellistä. Huoltovarmuusyhteistyö julkishallinnon ja yritysten välillä on hyvää, ja sen eteen tehdään paljon töitä, sanoo huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen.
Niemisen tiedossa ei ole, että Nord Stream -putkivuotojen takia valmiustasoja olisi nostettu.
Sähköverkko on kaatunut viimeksi lähes 50 vuotta sitten
Suomen sähköjärjestelmään kohdistuu päivittäin kyberhyökkäyksiä, kuten tunkeutumisyrityksiä tai haittasähköposteja.
– Näitä koputteluja tulee päivittäin, ja paljon. Suurin osa on vaatimattomia yrityksiä, Nieminen sanoo.
Niemisen mukaan "koputteluissa" on kyse on haitanteosta, jossa esimerkiksi haittasähköposteilla yritetään tunkeutua järjestelmiin.
Taustalla ovat Niemisen mukaan samat tahot, jotka muutoinkin "aiheuttavat tällä hetkellä maailmassa epäjärjestystä ja tuhoa"
– Voimme vain arvailla. Varmaankin samat tahot.
Ukrainassa koko kantaverkko kaatui vuosina 2015 ja 2016 kyberhyökkäyksen vuoksi. Tuolloin kyberhyökkäksen epäiltiin Venäjää.
Niemisen mukaan koko sähköverkon kaatuminen on uhkakuva, johon Suomessa on syytä varautua. Suomessa on kuitenkin hyvät valmiudet torjua myös sabotaasiyrityksiä, joilla yritetään lamauttaa sähköverkkoa.
– Yksittäinen tekninen vika tai sääolosuhde ei kaada järjestelmiä. Toki jos on tahallisesti aiheutettuja tilanteita ja sabotaaseja, kuten viime aikoina on ulkomailta kuulunut, todennäköisyys sähkönjakelun häiriöille kasvaa. Se ei tänä päivänä ole meillä näköpiirissä, mutta kaikki organisaatiot ovat omaa varautumistasoaan kohottaneet ja uskomme, että näillä toimilla selvitään.
Fingridin Pahkinin mukaan "koputtelujen" taustalla on todennäköisesti valtiollinen toimija. Toistaiseksi kyberhyökkäykset eivät ole vaarantaneet kantaverkon toimintaa.
Kyberhyökkäyksiin varaudutaan harjoituksilla
Fingrid varautuu kyberuhkiin myös käytännön harjoituksilla.
Huoltovarmuuskeskus ja Fingrid järjestivät tällä viikolla harjoitus, jossa Suomen koko sähköverkko lamaantuu kuvitteellisen, sään aiheuttaman ilmiön vuoksi.
Harjoituksessa koko Suomi jää ilman sähköjä, kun muun muassa Ruotsin ja Pohjois-Suomen väliset sähkölinjat vaurioituvat, ja Suomessa monet voimalaitokset tippuvat verkosta myrskyn vuoksi.
– Tämä on äärimmäinen tilanne, ja epätodennäköinen, mutta teoriassa mahdollinen skenaario, Nieminen sanoo.
Jos sähköt katkeaisivat koko Suomessa, monet yhteiskunnan perustoiminnot, kuten tietojärjestelmät, matkapuhelinverkko ja kodinkoneet lamaantuisivat.
Matkapuhelinverkko toimisi noin 3-4 tunnin ajan laajan sähkökatkon alkamisesta, mutta pimenisi sen jälkeen.
Sairaaloiden on varavoimajärjestelmät turvaisivat sähkön saannin esimerkiksi muutamiksi vuorokausiksi.
Viimeksi Suomessa sähkön kantaverkko on kaatunut viimeksi vuonna 1974, kun poikkeuksellisen laaja verkkovika pimensi suuren osan Etelä-Suomea.
Fingridin mukaan Suomen sähköverkon kaatuminen voisi nykyaikana olla seurausta voisi olla seurausta esimerkiksi luonnonkatastrofeista, yhtäaikaisista poikkeuksellisista vioista kantaverkossa, sabotaasista tai kyberhyökkäyksestä.
Tavallisen suomalaisen ei Pahkinin mukaan tarvitse olla huolissaan sähkönverkon mahdollisista häiriöistä. Kotiin tulisi kuitenkin varata riittävästi ruokaa, vettä ja lääkkeitä ainakin kolmeksi vuorokaudeksi. Viranomaistiedotteita varten kotoa tulisi löytyä myös pattereilla toimiva radio, Pahkin suosittelee.
– Olisin rauhallisin mielin. Homma hoidetaan kaikissa tilanteissa.