Eurooppa panee nyt vastaan, eikä vain hyväksy kaikkea, mitä Yhdysvallat ehdottaa, asiantuntija sanoo.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ei tule hyväksymään sellaista Ukrainan ja Yhdysvaltojen mahdollisesti neuvottelemaa rauhansuunnitelmaa, joka rajoittaa Venäjän toimintamahdollisuuksia Ukrainan suhteen.
Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes, jonka mukaan Putin yhä uskoo ajan olevan hänen puolellaan.
– Jos uskomme eurooppalaisia siitä, millainen sopimus Genevessä Ukrainan ja Yhdysvaltojen välillä tehtiin, Putin sanoo sille ehdottomasti ei, Moshes sanoo.
– Venäjä sanoisi, että paljon kiitoksia ehdotuksesta, mutta tämä ei toimi, jatkamme sotaa, hän jatkaa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Genevessä on otettu askeleita kohti oikeudenmukaista ja kestävää rauhaa.
Saksan ulkoministeri Johann Wadephul puolestaan väitti, että Geneven neuvottelut olivat "ratkaiseva menestys" eurooppalaisille.
– Kaikki Eurooppaa koskevat kysymykset, mukaan lukien ne, jotka koskevat Natoa, on poistettu tästä suunnitelmasta, Wadephui sanoi saksalaisradiossa.
Moshes pitää myönteisenä sitä, että eurooppalaiset vaikuttavat vihdoin panevan vastaan, eivätkä vain hyväksy kaikkea, mitä Yhdysvallat ehdottaa.
– Euroopan strategian heikkous on ollut, että Eurooppa toivoo Yhdysvaltojen olevan Euroopan puolella. Se on nyt muuttumassa, Moshes sanoo.
– Eurooppa vihdoin aidosti ymmärtänyt, että Ukrainan tappion hinta ja riskit ovat Euroopalle valtavat. Oli Yhdysvallat mukana tai ei, Euroopan täytyy muuttaa omaa puolustustaan ja Ukrainan tukemistaan, hän jatkaa.
Maanantaina puoleenpäivään mennessä ei ole kerrottu tai vuodettu tietoja siitä, minkälaisia muutoksia Genevessä sopimusluonnokseen mahdollisesti tehtiin.
Sekä Yhdysvallat että Ukraina kehuivat neuvotteluiden tulosta.
Neuvotteluiden pohjana toimi Yhdysvaltojen tiettävästi yhdessä Venäjän kanssa tekemä 28-kohtainen suunnitelma, jota on pidetty laajalti hyvin Kreml-myönteisenä.
Sekä Yhdysvallat että Venäjä tosin ovat sanoneet suunnitelman olevan Yhdysvaltojen laatima, mutta sen muotoilluissa katsotaan näkyvän vahvana Kremlin kädenjälki.
Alkuperäisen suunnitelman kaikki 28 kohtaa voi lukea täältä. Suunnitelman on tulkittu tarkoittavan jopa Ukrainan antautumista ja laajemmin maan ulko- ja turvallisuuspoliittisen itsenäisyyden tuhoamista.
Presidentti Zelenskyin kansliapäällikkö Andriy Jermak (vas.) ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubio neuvottelivat Yhdysvaltojen 28-kohtaisesta rauhansuunnitelmasta sunnuntaina Sveitsissä.AFP / Lehtikuva
"Tärkein asia"
Uutistoimisto Reuters julkaisi sunnuntaina Euroopan vastaehdotuksen Yhdysvaltojen rauhansuunnitelmaan kokonaisuudessaan sunnuntaina.
Ulkoministeri Marco Rubio kuitenkin väitti, ettei hän ole edes nähnyt Euroopan suunnitelmaa.
– En ollut huoneessa, joten en tiedä, onko tämä totta. Yhdysvallat on todennäköisesti joko nähnyt ehdotuksen tai ollut tietoinen siitä. Tyystin eri asia on, onko sopimukseen ehditty tutustua yksityiskohtaisesti, Moshes arvioi.
Euroopan vastasuunnitelmassa on useita merkittäviä eroja Yhdysvaltojen suunnitelmaan, ohjelmajohtaja Moshes sanoo.
– Tärkein asia on, että Yhdysvaltojen suunnitelma olisi vienyt Ukrainalta itsenäisyyden, hän sanoo puhelimitse MTV Uutisille.
Jos uusi sopimusluonnon on sellainen kuin Euroopasta on maanantaina väitetty, ei presidentti Putin siihen suostu, Moshes uskoo.AFP / Lehtikuva
Yhdysvaltojen ja Euroopan ehdotukset ovat niin erilaisia, että suoraan on vaikea nähdä, miltä esimerkiksi kompromissi niiden välillä voisi näyttää. Neuvoteltavia seikkoja on yksinkertaisesti liikaa.
Esimerkiksi alueluovutusten suhteen ehdotukset ovat hyvin eri linjoilla. Yhdysvaltojen versiossa Ukraina luopuisi koko Donetskin alueesta, Euroopan versiossa rintamalinja jäädytettäisiin nykyiselle paikalleen.
Merkittävä kysymys on myös Ukrainan asevoimien koko.
Ennen Venäjän helmikuun 2022 suurhyökkäystä Ukrainan armeijassa palveli noin 250 000 henkeä. Tuokin on suuri luku, kun sitä vertaa vuoteen 2014, jolloin Venäjä valtasi Krimin. Tuolloin Ukrainan asevoimien vahvuus oli vain noin 130 000 sotilasta, joista arviolta 6 000 taisteluvalmiita, Moshes sanoo.
Tähän nähden asevoimien koon rajoittaminen Yhdysvaltojen ehdottomaan 600 000 ei olisi radikaali ratkaisu.
Kyse on kuitenkin siitä, ettei Yhdysvaltojen suunnitelmassa Ukraina voisi itse määritellä asevoimien kokoa, Moshes muistuttaa.
– Sama kokee Ukrainan haluamia jäsenyyksiä Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa, Moshes sanoo.
Presidentti Zelenskyi myönsi puheessaan, että Ukraina saattaa menettää Yhdysvaltojen tuen.AFP / Lehtikuva
Kenelle rahat?
Yhdysvaltojen rauhansuunnitelmassa Ukrainan Nato-jäsenyys on Venäjän toiveiden mukaisesti mahdottomuus.
Euroopan suunnitelmassa Ukrainan Nato-jäsenyys riippuu "Naton jäsenten konsensuksesta, jota ei ole olemassa".
Eurooppa on pitkään tukenut Naton avointen ovien politiikkaa, Moshes sanoo. Tällä hetkellä vain hyvin harva valtio suoraan tukee Ukrainan Nato-jäsenyyttä, mutta tilanne voisi muuttua.
Yhdysvaltojen rauhansuunnitelma tekisi Ukrainan Nato-jäsenyydestä mahdottomuuden. Ukrainan Naton ulkopuolella pysyminen kirjattaisiin sekä Ukrainan perustuslakiin että Naton sääntöihin.
Ukrainalle luvattavien turvatakuut vaikuttavat myös eroavan toisistaan. Yhdysvaltojen versiossa on enemmän ehtoja, kun taas Eurooppa käytännössä vaatii Naton 5. artiklan kaltaisia turvatakuita Yhdysvalloilta Ukrainalle.
Eroa on myös siinä, miten Venäjän jäädytettyjä rahoja käytettäisiin.
– Eurooppa haluaa pitää varat jäädytettyinä, kunnes Venäjä maksaa korvauksia Ukrainalle. Yhdysvallat taas haluaa osan rahoista ja käyttää niitä investointeihin, joista he voisivat itse hyötyä, ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Moshes sanoo.
Eurooppa ei ole Belgian vastustuksen vuoksi pystynyt käyttämään rahoja Ukrainan hyväksi. Belgiaa on asian suhteen ymmärretty, sillä valtaosaa jäädytetyistä varoista säilytetään Belgiassa, joten ongelmatilanteissa se myös kantaisi kohtuuttomaksi katsotun osan riskeistä.
Presidentti Putinin erityislähettilään Kirill Dmitrievin kerrotaan "konsultoineen" Yhdysvaltoja rauhansuunnitelmassa.AFP / Lehtikuva
Koska vaalit?
Yhdysvaltojen sopimusluonnoksessa Ukraina järjestäisi vaalit 100 päivän kuluttua rauhansopimuksen allekirjoituksessa. Euroopan sopimuksessa tarkkaa ajankohtaa ei ole määritelty.
Presidentti Volodomyr Zelenskyi on sanonut, että Ukraina järjestää vaalit sodan päättymisen jälkeen. Ukrainan sisäpolitiikassa on tällä hetkellä käynnissä myllerrys, sillä Zelenskyin hallinnossa on käynnissä energiateollisuudesta kummunnut korruptioskandaali, jota on kuvailtu maan suurimmaksi.
Euroopan sopimusluonnos ottaa huomioon myös sen, mistä Euroopan valtiot ovat puhuneet sodan ensimmäisestä päivästä lähtien eli oikeudesta. Siinä missä Yhdysvaltojen ehdotuksessa kaikki osapuolet armahdettaisiin, ei Euroopan versiossa näin automaattisesti tapahtuisi.
Yhdysvallat on mediatietojen mukaan uhannut lopettaa Ukrainan aseellisen tukemisen ja tiedustelutiedon antamisen maan asevoimille.
Erityisesti tiedustelutiedon korvaaminen on käytännössä mahdotonta. Syksyllä brittilehti Financial Times paljasti, että Yhdysvallat on auttanut Ukrainaa hyökkäämään jo kuukausia Venäjän energiateollisuutta vastaan.
Laajemmin Ukrainan energiaiskuista voi lukea täältä tai alla olevasta linkistä.
Moshes sanookin, ettei ole ollenkaan varma, että Yhdysvallat on valmis lopettamaan Ukrainan tukemisen, vaikka näin väittääkin tällä hetkellä tekevänsä, jos Ukraina ei sopimukseen suostu.
Yksi syy tähän on talous. Yhdysvallat saa rahaa Euroopalta, joka ostaa amerikkalaisilta asevalmistajilta tulivoimaa Ukrainalle.
– Jos taas Yhdysvallat lopettaisi tiedustelutiedon antamisen, voisivat Euroopan valtiot sanoa, että miksi ostaisimme aseitanne, jos Ukraina ei voi niitä käyttää niitä tiedustelutiedon puutteen vuoksi, Moshes sanoo.
Uhkailu ei ole kuitenkaan Yhdysvaltojen presidentiltä Donald Trumpilta bluffi, Moshes sanoo.
– Yhdysvallat pelaa näin kovaa, koska näin he toimivat Trumpin kanssa. He iskevät ja jos reaktio on liian voimakas, ovat amerikkalaiset valmiita neuvottelemaan, hän jatkaa.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
