Hyönteisparvet näkyvät toisinaan säätutkissa sadepilven kaltaisina möykkyinä.
Kaliforniassa herätti hilpeyttä aiemmin viikolla tehty havainto, jossa valtavana parvena liikkuneita leppäkerttuja erehdyttiin sadetutkan perusteella luulemaan sadepilveksi.
Havaintojen perusteella San Diegon alueella liikkuneet leppäkertut kattoivat jopa kahdeksankymmenen neliömailin alueen. Ilmiö on länsirannikon alkukesässä tuttu, kun kertut palaavat osavaltion laaksoalueilta takaisin korkeammille asuinpaikoilleen.
– Suomessa samanlaisia ilmiöitä tulee vastaan usein alkukesästä, kun etelässä talvehtineet hyönteiset muuttavat takaisin kesälaitumille, kertoo ilmakehätieteiden keskuksen laboratorioteknikko Matti Leskinen Helsingin yliopistosta.
Hämminkiä säätutkiin aiheuttavat tutkijan mukaan erityisesti koivukirvat.
– Se riippuu toki parvien koosta. Mutta jos tulee otollisia tuulenpuuskarintamia, niin ne keräävät hyönteisiä isoihinkin parviin, jotka sitten näkyvät tutkissa.
– Muutama vuosi sitten kävi esimerkiksi niin, että tutkakuvissa nähtiin järvissä jotakin outoa, jota luultiin ensin sinileväksi. Mutta ne olivatkin koivukirvoja, Leskinen hekottaa.
Leppäkerttu ja ohdakeperhonen muita suomalaisia parvimuuttajia
Vuonna 2016 MTV uutisoi leppäkerttujen suurista parvista myös Suomessa. Kirvat ovat leppäkerttujen herkkua, joten voisi ajatella kirvojen houkuttelevan paikalle myös metsästäjiään, mutta aivan näin yksinkertainen asia ei ole.
– Kyllä se riippuu paljon siitä, mihin suuntaan tuulet puhaltavat. Hyvällä kelillä parvet voivat tulla Suomenlahden yli parissa tunnissa, Matti Leskinen kommentoi.
Monet hyönteiset talvehtivat hyvinkin kaukana. Leskinen kertoo ohdakeperhosista, jotka saattavat tulla Suomeen jopa Marokosta asti.
– Niitä näkyy myös tutkissa välillä. Suomeen ne tulevat usein Baltian kautta.
Suomenlahden ylittäminen ei tosin ole ohdakeperhoselle matka eikä mikään.
– Välillä ne lentävät meren yli jopa Islantiin asti!