Ensin tulivat kirvat, niiden perässä lensi parvikaupalla leppäkerttuja. Kummatkin parvet ovat Ilmatieteen laitoksen mukaan olleet niin runsaita, että ne ovat tallentuneet jopa tutkakuviin.
Eilen hyönteistutkija Reima Leinonen Kainuun Ely-keskuksesta kertoi, että kirvojen ja kerttujen lisäksi maahamme on lennellyt valtava määrä kaalikoita.
MTV Uutisten lukijat ovat myös bonganneet kasoittain lentomuurahaisia. Lisäksi paarmoja pörräsi yhdessä vaiheessa varsinkin pohjoisessa ympäriinsä.
Tuleeko ötököitä nyt jotenkin erityisen paljon Suomeen?
– Hyönteisten kannalta nyt on ollut hyvä kesä, on piisannut lämpöä ja kosteutta. Hyttysiä on alueesta riippuen ollut jopa normaalia enemmän, paarmat puolestaan kuoriutuivat alkukesän lämmön takia lähes yhtä aikaa; tuntui, että nyt niitä on kaikkialla. Kirvat, kaalikoit ja leppäkertut sitten taas tulivat ilmavirtojen mukana, kuten joinain vuosina täällä käy, Leinonen kertoo.
Kuinka paljon kirvoja yksi kerttu syö?
Ensin massiivinen kirvavyöry, sitten leppäkerttuja. Kuinka se leppis tietää, mihin kirva meni? Leinosta naurattaa:
– Ei se leppis sitä tiedäkään. Leppäkerttu nousee siivilleen ja ilmavirtaus tuo sen milloin minnekin – yleensä sellaiseen paikkaan, mihin on aiemminkin tullut virtauksia. Suomeen virtauksia tulee usein idästä päin, sieltä nämäkin ovat meille tuulleet.
Leppäkerttujen toukat ovat jo ennen lentävien yksilöiden saapumista nauttineet idästä tulleesta kirvasadosta. Entä paljonko kerttu voi popsia kirvoja? Taas Leinosta naurattaa. Hän oli juuri eilen pohtinut samaa kysymystä hyönteisguru emeritus Juhani Itämiehen kanssa.
– Yhdessä tätä mietittiin, kun oltiin maastossa. Kukaan ei sitä ole tutkinut. Voisin sanoa, että päivässä semmoiset kahdesta kymmeneen kirvaa. Mutta pitäisi tämä tutkia niin, että laittaisi laatikkoon kirvoja ja leppiksiä ja katsoisi, mitä tapahtuu.
Näitkö sinä erikoisen paljon jotakin hyönteisiä? Jaa kuvasi kanssamme, julkaisemme niitä jutussamme. Kuvan voit lähettää joko MTV Uutiset -sovelluksella tai osoitteeseen kuvat @mtv.fi.