Tupo toisi 85 penniä tunnille

Yöllä avoimeksi jäivät ohjepalkkojen soveltaminen STTK:n kanssa ja Neuvottelut uudesta kaksivuotisesta tulosopimuksesta päättyivät keskiviikkona varhain aamulla kello 4, kun työmarkkinajärjestöt pääsivät alustavaan neuvottelutulokseen.
Kaikkia kiistakysymyksiä ei saatu selvitettyä. Avoimeksi jäi Akavan vaatimus ulottaa sopimuskorotukset ylempiin toimihenkilöihin. Ilman lopullista ratkaisua jäi myös ohjepalkkojen soveltaminen eräillä STTK:n aloilla.
Ratkaisu nostaisi palkkoja molempina sopimusvuosina 85 penniä tunnilta tai 142 markkaa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 1,6 prosenttia.
Ensi vuonna palkkoihin tulee lisäksi 0,5 prosentin järjestelyvara ja 0,4 prosentin nais- ja matalapalkkaerä, joka käytetään liittojen sopimalla tavalla.

Sopimuskausi alkaa ensi vuoden alusta ja kestää tammikuun 15. päivään vuonna 2000.
Tulosopimukseen on tulossa myös indeksiehto ja ansiokehityslauseke. Indeksiehto laukeaa, jos kuluttajahintaindeksin nousu joulukuusta 1997 lokakuuhun 1998 ylittää 2,6 prosenttia.
Ansiokehityksen tarkastelu on määrä suorittaa ajanjaksolta, joka ulottuu huhtikuusta 1997 huhtikuuhun 1998. Tarkastelu tehdään huhti-toukokuussa 1999.

Maan hallitus kokoontui keskiviikkona aamulla arvioimaan tilannetta, sen odotetaan ilmoittavan tupokantansa iltapäivällä. SAK:n, STTK:n ja Akavan hallitukset alkoivat käsitellä ratkaisua kello 8.30. Työmarkkinajohtajat poistuivat neuvottelupaikalta Helsingin Etelärannasta vaitonaisina eivätkä suostuneet puhumaan julkisesti mitään neuvottelujen lopputuloksesta.
Palkansaajapuolella ei luonnehdittu ratkaisua "neuvottelutulokseksi", mikä viittaa siihen, että järjestöjohtajat eivät halunneet täysin sitoutua ratkaisuun ennen omien järjestöjensä hallintoelinten käsittelyä.

Tunnelmat kireinä

Neuvotteluja käytiin loppuhetkillä varsin kireissä tunnelmissa. Tämä näkyi erityisesti Akavan ja STTK:n neuvottelijoiden kasvoilta, kun nämä poistuivat ärtyneen oloisina kokouspaikalta Helsingin Etelärannasta.
Toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n puheenjohtaja Esa Swanljung (sd.) tiuskaisi ulos marssiessaan, että neuvotteluja ei jatketa. Akavan puheenjohtaja Mikko Viitasalo (kok. ) puolestaan istuutui tuppisuuna autoonsa.
Neuvottelijoiden viime vaiheen vaikein kiista koski sitä, miten ohje- ja taulukkopalkkojen korotukset voivat yksityisillä aloilla heijastua henkilökohtaisiin palkkoihin. Tämä jäyti erityisesti STTK:n suurimpia teollisuusliittoja sekä erityisalojen ja pankkien toimihenkilöliittoja.

Työnantajat halusivat estää uudessakin sopimuksessa sen, että ohjepalkkojen korotukset eivät johda millään aloilla tupossa sovitun tason ylittäviin korotuksiin.
Akava vaati sopimuskorotusten takaamista teollisuuden ylemmille toimihenkilöille, jotka eivät kuulu työehtosopimusten piiriin. Työnantajat olivat valmiit vain suositukseen, jollaisesta sovittiin erikseen myös nykyisen tulosopimuksen yhteydessä.

SAK:n keskeiset laatuvaateet eivät toteutuneet

SAK joutui tyytymään siihen, että vaatimus yritysten ulkopuolisen työvoiman käytön pelisäännöistä kuivui työelämän kehittämisohjelmaksi. Siinä linjataan yleisluontoisesti työvoiman käytön periaatteita.
Sopimuksen mukaan osapuolet mm. huolehtivat työvoiman käytön osalta siitä, että yritykset hoitavat työnantajavelvoitteensa lakien ja sopimusten mukaisesti.
Ulkopuolisen työvoiman käyttö on niin herkkä kysymys mm. Paperiliitolle, että asiasta ennakoitiin tiukkaa keskustelua SAK:n hallituksessa.

Myöskään luottamushenkilön asemaan liittyviä vaatimuksiaan SAK ei saanut läpi. Alustavan ratkaisun mukaan osapuolet teettävät tutkimuksen luottamusmiehen asemasta ja tehtävien muutoksista. Tarkoitus on myös selvittää, mikä on luottamushenkilön asema liikkeenluovutuksen yhteydessä.
SAK tavoitteli mm. sitä, että luottamushenkilön olemassaolo on edellytys paikalliselle sopimiselle.

Ratkaisulla oli yhdeksän takarajaa

Lauantaina alkanut neuvottelujen loppurutistus takkusi pahasti loppua kohden. Neuvottelijoiden väsyminen ja kiistat viivästyttivät ratkaisua. Epävirallisia takarajoja neuvottelujen katkaisemiseksi oli kaikkiaan yhdeksän.
Viimeinen neuvotteluvaihe tiistaista keskiviikkoon kesti 18 tuntia. Sitä ennen oli istuttu yhtä kyytiä 31 tuntia sunnuntaista maanantai-iltapäivään.
(STT)