Tuhansia sairastui tuhkarokkoon viime vuonna Euroopassa – keskustelu rokotepakosta on kiihtynyt myös Suomessa

6:05
Eteläisen Suomen tuhkarokkotilanne huolestutti alkuvuodesta.

Tuhkarokkoon sairastui viime vuonna tuhansia ihmisiä eri puolilla Eurooppaa.

Eurooppalaisten pitäisi olla suojassa tältä kehon puolustuskyvyn vievältä kuume- ja ihottumataudilta, mutta rokotevastaisuus nostaa päätään ja tapaukset lisääntyvät.

EU-maissa todettiin viime vuonna yli 12 000 tuhkarokkotapausta, joista 35 johti kuolemaan. Suomessa tautitapauksia oli 16 ja edeltävänä vuonna 11.

Eurooppalaiset luvut ovat huolestuttavia, ja ovat herättäneet myös EU-komission. Ensimmäistä kertaa asenteita rokotteisiin on selvitetty laajassa tutkimuksessa, jonka tulokset toisaalta rauhoittavat, mutta herättävät myös huolta.

Terveysasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) kertoo, että ihmisillä on vääriä käsityksiä rokotteista. Lähes puolet EU-kansalaisista uskoo, että rokotteet aiheuttavat usein vakavia sivuvaikutuksia. Suomessakin osuus on 41 prosenttia.

Yleinen harhakäsitys on sekin, että rokotteet voivat aiheuttaa taudin, jota vastaan ne suojaavat.

–  Jopa niissä maissa, joissa luottamus rokotteisiin on korkea, voi olla vähän tietämystä. Ihmiset saattavat ottaa rokotteita, mutta he eivät tiedä miksi, Katainen tiivistää.

Silti edelleen 85 prosenttia EU-kansalaisista pitää rokottamista tehokkaana tapana torjua tarttuvia tauteja.

Ranskassa ja Italiassa rokotus on pakollinen

Suomessa ja muissa EU-maissa lapset saavat kaksi rokotetta tuhkarokkoa vastaan. Ensimmäinen annetaan Suomessa 12–18 kuukauden iässä ja toinen 6-vuotiaana. Rokote on ilmainen, mutta sen ottamiseen ei Suomessa pakoteta.

Tuhkarokkotapauksista kärsineissä Italiassa ja Ranskassa rokottaminen on pakollista. Italiassa rokottamattomalla lapsella ei ole pääsyä lastentarhaan ja kouluikäisenä hänen vanhemmilleen määrätään 100–500 euron sakko.

Keskustelu rokotepakosta on kiihtynyt muissakin maissa – Suomessakin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Mia Kontio kertoo, että kysymys on noussut esiin työryhmässä, joka arvioi parhaillaan rokotustoiminnan kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä pohtii pakkorokottamista yhtenä keinona raportissaan, jonka on tarkoitus valmistua toukokuussa.

Suomessa rokotekattavuus eli molemmat kaksi rokotetta saaneiden osuus on WHO:n tilaston mukaan hyvä, 92 prosenttia. EU-maiden kärkeen tällä luvulla ei vielä pääse, vaan sinne yltävät Unkari (99 %), Slovakia (97 %), Portugali (95 %) ja Ruotsi (95 %). Luvut perustuvat maiden omiin ilmoituksiin.

Rokotekattavuuden aleneminen on eurooppalaisten yhteinen murhe. Rokottamaton lapsi tai aikuinen voi esimerkiksi kantaa taudin mukanaan Suomeen lomaltaan Euroopasta.

Katainen ei ota kantaa siihen, pitäisikö jäsenmaiden harkita rokotepakkoa. EU:lla ei ole asiassa toimivaltaa, vaan päätös kuuluu jäsenmaille.

Luotolaiset ottaneet enemmän rokotteita

Pohjanmaalla Pietarsaaren naapurissa sijaitseva Luoto on ollut varoittava esimerkki rokotevastaisuudesta. Pieni kunta nousi otsikoihin viime vuoden lopulla, kun esikouluikäinen luotolainen lapsi sairastui tuhkarokkoon, jonka hän oli saanut matkalta Euroopassa.

Tapaus paljasti rokotevastaisen keskittymän. Lapsen esikouluryhmässä useampi lapsi oli jätetty rokottamatta.

Kontio THL:stä kertoo, että kunnan rokotekattavuus nousi kohun myötä. Kun pikkulapsista aiemmin oli rokotettu vain 75,5 prosenttia, nousi osuus kohun jälkeen 82,8 prosenttiin.

Suomalaiset on valtakunnallisesti suojattu Kontion mukaan hyvin tuhkarokkoa vastaan.

–  Pieni epidemioiden mahdollisuus on, mutta ne jäisivät hyvin paikallisiksi. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja