Salttu Forsström
Viikonloppuna käytävässä Monacon GP:ssa on historian saatossa nähty useita hienoja ja unohtumattomia kisoja. Joukkoon mahtuu niin hienoja suomalaishetkiä kuin myös oudoimpia koskaan ajettuja formulakisoja.
Maailman kuuluisin autokilpailu sai alkunsa vuonna 1929, kun Monacon kaduilla kurvailtiin ensimmäistä kertaa kilpailun merkeissä. Kilpailun voitti William Grover-Williams kuvassa olevalla autolla.
Näin suomalaisvinkkelistä katsottuna Keke Rosberg avasi suomalaiskuskeille portin Monacon ihmeelliseen maailmaan voittamalla maailman arvostetuimman GP-kisan. Keke juhli voittoa vuonna 1983.
Viisi kertaa Monacon kilpailun voittanut Graham Hill otti ehkä maukkaimman voittonsa vuonna 1965, kun hän johti ensin kilpailua, mutta joutui hätätielle väistäessään hitaampaa autoa. Koukkaus pudotti hänet viidenneksi, mutta hän teki upean nousun voittaen lopulta kilpailun. Saman vuoden kilpailu muistetaan myös siitä, että Paul Hawkins ajoi oman Lotuksensa satama-altaaseen.
Ayrton Senna oli Monacon vararuhtinas voittaessaan kilpailun yhteensä kuusi kertaa. Brassikuski kävi Alain Prostin kanssa useita huikeita kaksinkamppailuja Monacon voitosta. Kaksikko hallitsi Monte Carlon katuja kymmenen vuoden ajan jolloin Senna voitti kuusi kisaa ja Prost neljä. Sennan ja Prostin väliin voittotilastossa mahtuvat Hill ja Michael Schumacher viidellä voitolla.
Yksi Prostin ja Sennan kaksinkamppailuista oli vuonna 1988 Monacossa. Kaksikko oli eturivissä Sennan ollessa paalulla. Prost tipahti kisassa kolmanneksi Gerhard Bergerin taakse, kunnes pääsi vihdoin itävaltalaisesta ohi. Eroa oli kuitenkin 46 sekuntia Sennaan, kun 30 kierrosta oli ajamatta. Senna alkoi tuudittautua jo varmaan voittoon ja hölläsi hieman kaasua, mutta ajautui hieman harvinaiseen paniikkiin Prostin napatessa yhdellä kierroksella etumatkaa kiinni peräti kuudella sekunnilla ja pari kierrosta myöhemmin Senna teki virheen ja joutui keskeyttämään. Pettynyttä Senna ei nähty varikkoalueella kuin vasta seuraavana päivänä.
Vuonna 1998 koettiin hieno suomalaishetki, kun Mika Häkkinen voitti ensimmäisen ja ainoan Monacon GP:n ja Mika Salo sijoittui hienosti neljänneksi Arrows-autollaan. Vastaavanlaista suomalaismenestyksestä ei ole päästy Monacossa sen jälkeen juhlimaan. Vielä…
Nigel Mansell oli kaudella 1992 ylivoimainen ja hänellä oli käytössään selvästi paras kalusto. Englantilainen oli voittanut kaikki kauden aikaisemmat osakilpailut ja oli jälleen matkalla selvään voittoon, kun 70. kierroksella hänen renkaastaan irtosi pultti ja hän joutui käymään varikolla. Sinä aikana Senna livahti ohi, mutta Mansell kuroi kuuden sekunnin eron kiinni parin kierroksen aikana ja yritti löytää tietä brassin ohi, mutta Senna sai kuin saikin pidettyä Mansellin niukasti takanaan voittaen kisan. Vaikka Mansell voitti uransa aikana 31 osakilpailua, ei hän koskaan valloittanut Monacoa.
Vuoden 1984 kilpailu oli vähintäänkin outo, sillä se keskeytettiin tuolloin kärkipaikkaa pitäneen Alain Prostin pyynnöstä. Monacoa oli piinannut koko päivän kova sade ja kilpailun alkua oli jouduttu siirtämään jo 45 minuuttia. Itse kisan aikana paalulta lähtenyt Prost menetti johtoasemansa Mansellille, kunnes englantilainen pyöräytti autonsa ja joutui keskeyttämään. Sen jälkeen häntä ahdisti ensimmäistä kauttaan ajava Ayrton Senna, joka lähti kisaan lähtöruudusta 19. Senna kuroi eroa Prostiin koko ajan kiinni ja ranskalainen viittoili ensimmäistä kertaa ratavalvojille kierroksella 29, että olosuhteet ovat liian huonot ajamiseen. Hän teki sen toistamiseen pari kierrosta myöhemmin ja lopulta ratavartija Jackie Ickx teki päätöksen keskeyttää kilpailu konsultoimatta asiasta kenenkään muun kanssa. Senna ehti ohittaa Prostin, mutta kun edellisen kierroksen tulokset otettiin huomioon, vei ranskalainen kilpailun voiton.
Kyseenalaisen Ickxin päätöksestä tekee sen, että McLaren ajoi tuolloin Porschen koneella ja Ickx oli Porschella töissä ja hän päätti kisan lopettamisesta omin nokkinensa. Täyden yhdeksän pisteen sijaan Prost sai voitosta 4,5 pistettä, sillä kisasta ehdittiin ajaa vain puolet. Hän hävisi maailmanmestaruuden kauden päätteeksi puolella pisteellä Niki Laudalle.
On melkoisen harvinaislaatuista, että ainoastaan kolme autoa selviytyy F1-kisassa maaliin saakka. Olivier Panis lähti kilpailuun lähtöruudusta 14, mutta edellä olevien keskeytykset ja hieno ohitus Eddie Irvinestä toivat ranskalaiselle hänen ainoan osakilpailuvoittonsa. Kisan edetessä yksi toisensa jälkeen joutui jättämään kisan kesken kolareiden ja teknisten ongelmien kanssa ja lopulta vain neljä autoa kiersi rataa viimeisillä kierroksilla. Karl-Heinz Frenzen päätti vetäytyä pilttuuseen, kun oli kuitenkin jo kilpailussa viimeisenä ja lopulta vain Panis, David Coulthard ja Johnny Herbert ylittävät maalilinjan.
Kaikkien aikojen Monacon GP oli ehdottomasti vuoden 1982 kilpailu jossa viimeisillä kierroksilla johtaja vaihtui useaan otteeseen ja lopulta voittajaksi nousi Riccardo Patrese. Kierrokselle 74 lähtiessä Alain Prost piti kärkipaikkaa, mutta samaan aikaan alkoi pieni sade ja ranskalainen ajoi seinään. Sen jälkeen Patrese otti kärkipaikan, mutta pyörähti ja sammutti autonsa. Sitten Didier Pironilta loppui löpö kuten myös Andrea de Cesarikselta. Derek Daly otti kärkipaikan, mutta pahasti jo ennestään ruhjoutuneen auton vaihdelaatikko teki tenän juuri ennen päätöskierroksen alkua. Sillä välin Patrese oli saanut autonsa käynnistettyä uudelleen ja meni lopulta kilpailun voittoon. Kilpailu on jäänyt historiaan yhtenä F1-historian omituisimmista, jännittävimmistä ja ikimuistettavimmista.