Tony Halme ja helvetillinen avioliitto

Paula Salomaa: Viikingin varjossa (Otava 2015)

Viikingin varjossa -kirja kertoo nyrkkeilijä-kansanedustaja Tony Halmeen ja hänen Katja-vaimonsa seitsemän vuotta kestäneestä avioliitosta nimenomaisesti vaimon silmin. Tony Halmehan teki avustajineen itsestään useammankin kirjan, joissa kertoi oman näkemyksensä ihmistä ja maailmasta. Vaimon mukaan näissä kirjoissa ja Tonyn puheissa oli suuri ristiriita tekoihin nähden.

Kirjaa voi lukea joko niin, että tirkistelee julkkispariskunnan railakasta yksityiselämää tai sitten tarinaa voi lukea eräänlaisena vertaistukikertomuksena. Viikingin varjossa kertoo nimittäin surullisen tarinan pariskunnasta, jossa äärimmäisen kiltti ja alistuva ihminen on liitossa dominoivan ja narsistisen puolison kanssa.

Suuri rakkaus muuttui alistamiseksi

Katja tutustuu yökerhossa parikymppisenä kymmenen vuotta vanhempaan Tonyyn, joka oli jo tuolloin kuuluisa nyrkkeilijä, Viikinki. Katjasta tuntui oudolta mutta samalla hienolta, että Tony Halmeen tapainen julkkis ja naisten piirittämä nyrkkeilijäsankari ihastui kaikista maailman naisista juuri hänenkaltaiseensa piirien ulkopuolelta tulleeseen tuntemattomaan naiseen.

Rakkaus tuntuu ainakin aluksi toimivan, kun maalaistyttö pääsee kohtuullisen varakkaan miehensä siivellä seurapiireihin ja ulkomaille. Mikään ei ole kuitenkaan ilmaista, kuten Katja tulee huomaamaan.

Tony latelee monenlaisia sääntöjä yhteiselämän ehdoksi: Katja ei saa tehdä varsinaisia töitä, koska hänen täytyy olla melkeinpä kokopäiväisesti Tonyn palveluksessa. Katja siivoaa, tiskaa, käy kaupassa ja huolehtii miehestään koko ajan. Jos kauppareissulla Katja unohtaa ostaa Tonyn haluaman mehupurkin ja kauppa on ehtinyt kotiintullessa mennä jo kiinni, Tonyn ripitys on tiukkaa. Katjasta tuntuu, että hän ei ole täyttänyt miehensä vaatimuksia riittävän hyvin – mehupurkin unohtaminen on tästä oiva esimerkki. Kirjassa kuvataan hienosti kuinka alistettu, siis tässä tapauksessa Katja, soimaa itseään mitättömäksi ja huonoksi ihmiseksi, kun ei täytä puolisonsa vaatimuksia.

Varsinaista fyysistä väkivaltaa Katjaa kohtaan ei ole ellei sellaiseksi lasketa kirveellä uhkaamista tai aseen heiluttelua. Henkistä väkivaltaa on sitten sitäkin enemmän. Haukkuminen, vähättely, julkinen nöyryyttäminen ja "paikan näyttäminen" Katjalle on tämän avioliiton peruskauraa. Tony "kouluttaa" Katjasta "hyvän vaimon" – siis täysin tahdottoman ja alistetun miehensä palvelijan. Toisinaan Katja yrittää avioeroa mutta mies muuttuu tuolloin aina kiltimmäksi ja ymmärtäväisemmäksi kunnes vanha meno sitten jälleen jatkuu.

Lukija tietenkin pohtii, miksi nainen jää niinkin pitkäksi aikaa tällaiseen liittoon, joka vieläpä pahenee vuosi vuodelta. Se ei aivan selviä kirjasta. Onko miehen kuuluisuus ja menevyys sittenkin sellaisia valtteja, että nainen kärsii hiljaa osansa.

Syitä etsitään lapsuudesta

Tony Halmeen omaa elämää referoidaan hänestä julkaistujen kirjojen pohjalta. Tonyn käyttäytymisen syitä etsitään hänen lapsuudestaan, jossa isä oli lähtenyt matkoihinsa ja äiti vietti alkoholistielämää vaihtuvien kumppanien kanssa. Urheilu kiinnosti nuorta Tonya mutta eteenpäin pääseminen lopahti aina rahan puutteeseen. Nyrkkeilystä tuli voimavara mutta erilaiset dopingit, pillerit, huumeet ja alkoholi rappeuttivat Tony Halmeen ja hän teki 47-vuotiaana itsemurhan. Tuolloin Katja oli jo poistunut hänen elämästään.

Vaikka Tony Halme oli tämän kirjan näkemyksen mukaan despootti ja narsisti, niin eduskuntavaaliehdokkaana ja myöhemmin kansanedustajana hän puhui kauniisti perhearvojen puolesta ja korosti kuinka heikompia kuten naisia ja vaikkapa sotaveteraaneja piti kunnioittaa ja auttaa. Katja-vaimo kuunteli poliitikon puheita ihmeissään ja pohti, miksi ne eivät päde heidän perhe-elämässään.

Kirja on todentuntuinen kuvaus perhehelvetistä, joka olisi voinut päätyä vieläkin surullisemmin. Mielestäni tämän avioparin tarina tai siis vaimon tarina avioliitosta olisi ollut riittävän vahva kertomus yhteen kirjaan. Nyt loppusivut on uhrattu jonkinlaiseen selittelyyn ja pohdintaan, miksi kukin toimi liitossa siten kun toimi. Sinänsä on paikallaan yrittää pohtia syitä tapahtumiin mutta tässä kirjassa ne jäävät valitettavasti mutu-asteelle. Ja vielä pitää muistaa, että tässä kirjassa Tony ei ole enää kertojana.

Pertti Nyberg

Kirjoittaja toimii journalistina MTV Uutisissa

Lue myös:

    Uusimmat