Mainos

Toimi näin, jos joudut hirvikolariin – omilla valinnoillakin voi välttää onnettomuuden

Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi. Vastaajana on tällä viikolla Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Kysymys: Miten hirvikolariin voi varautua ja mitä pitää tehdä, jos sellaiseen joutuu?

Vastaus: Joka ikinen kerta, kun tien päällä näkee hirven, ihminen muistaa oman pienuutensa ja haavoittuvuutensa. Nämä tosiasiat tulisi olla mielessä paitsi aina ajettaessa – myös ennen ajoon lähtöä.

Kukaan tuskin haluaa tuulilasiinsa tai katolleen kolme metriä pitkää ja kuusisataa kiloa painavaa otusta, jonka säkäkorkeus on parin metrin luokkaa. 

Usein kuulee väitettävän, ettei hirven rynnätessä eteen ole mitään tehtävissä. Tietyissä tilanteissa näin voi toki olla, mutta usein kuljettaja pystyy omilla valinnoillaan vaikuttamaan siihen, kuinka todennäköistä hirvikolariin joutuminen on. Vastaavasti hirvikolarin seuraukset voivat olla hyvinkin erilaisia. 

Turvallinen auto

Pääsääntöisesti voidaan todeta, että tarkasteltaessa saman kokoluokan autoja, uudempi auto on turvallisempi kuin vanhempi. Autojen kattorakenteet ovat nykyautoissa vahvempia kuin esimerkiksi 80- ja 90-luvuilla valmistetuissa autoissa. Turvallisuuskehityksestä huolimatta nimenomaan katto on törmäysturvallisuutta ajatellen edelleen auton akilleenkantapää. 

Törmäystesteissä kiinnitetään kovin vähän huomiota kattorakenteiden kestävyyteen. Karu totuus on myös se, että törmäystesteissä testattavat asiat ohjaavat autoteollisuutta kehitystyössä. Turvallisuuteen keskitytään pääasiassa niillä osa-alueilla, jotka vaikuttavat testituloksiin. Kattoturvallisuuden puutteista huolimatta ajaisin hirvikolarin mieluummin uudella kuin 15 vuotta vanhalla autolla. 

Istuimen oikea korkeus 

Katsellessa kuljettajien ajoasentoja, tulee väkisinkin mieleen, ettei sen merkitystä ymmärretä. Ajoasento vaikuttaa muun muassa auton hallintaan, havainnointiin ulos autosta, kuljettajan jaksamiseen, turvalaitteiden oikeaan toimintaan ja ajoneuvon kokonaisturvallisuuteen onnettomuustilanteessa. Aivan liian moni kuljettaja ajaa aivan kelvottomassa ajoasennossa. 

Hirvikolarin kannalta keskeisin asia on istuimen korkeus, josta ajoasennon säätäminen tulisi aina aloittaa. Istuimen korkeus on hyvä, kun kuljettajan silmät ovat korkeussuunnassa tuulilasin puolivälin korkeudella. Tällöin kuljettajan päälaen ja auton sisäkaton väliin jää autosta riippuen ainakin noin 20 cm tyhjää. Mikäli hirvi kaatuu törmäyksen seurauksena auton katolle ja painaa katon etureunaa alaspäin, on todennäköisempää, että oikealla korkeudella istunut kuljettaja pystyy kävelemään vielä kolarin jälkeenkin. Pää lähes sisäkatossa kiinni istuneen kuljettajan tai matkustajan osalta tilanne ei välttämättä olekaan yhtä valoisa. 

Toki myös muut istuimen säädöt ovat tärkeitä. Kuljettajan polven tulisi jäädä koukkuun jarrupolkimen ollessa pohjassa ja vastaavasti käsivarsien tulisi olla selkeästi koukussa pidettäessä ohjauspyörästä kiinni – siis niin, että hartiat ovat kuitenkin samanaikaisesti kiinni selkänojassa. Ajoasennon oikeiden säätöjen ansiosta hirvikolari saattaa olla kokonaan vältettävissä, koska hätäjarrutuksen ja mahdollisen väistön tekeminen onnistuu nopeammin, tehokkaammin, varmemmin ja tarkemmin. 

Suosi hirviaidattuja teitä 

Myös reitinvalinnoilla voi vaikuttaa omaan todennäköisyyteen joutua tekemisiin hirvieläinten kanssa. 

Hirviaidat ovat merkittävä turvallisuustekijä ja niitä löytyykin jo varsin kattavasti moottoriteiden varsilta. Myös muilla kuin moottoriteillä näkee hirviaitoja jonkin verran. Todennäköisyys joutua hirvikolariin tällaisella aidatulla tieosuudella on huomattavasti pienempi kuin aitaamattomalla. Suosittelen huomioimaan tämän reitinsuunnittelussa. 

Tehokas havainnointi ja Hirvieläimiä -merkkien huomiointi 

Hirvieläimiä -liikennemerkkejä on tien varsilla paljon ja valitettavan moni kuljettaja jättää ne omaan arvoonsa – siis lähes kokonaan huomiotta. Fakta on kuitenkin, että kyseisten merkkien pystyttämiselle on varmasti perusteensa. Merkillä halutaan korostaa tyypillistä hirvieläinten tienylityspaikkaa. Kyseessä saattaa olla hirviaidan alkaminen tai loppuminen, riista-aidan aukkopaikka tai joku muu tyypillinen hirvireitti. 

Miten autoilijan tulisi sitten toimia nähdessään Hirvieläimiä -varoitusmerkin? Olennaista on tehostaa havainnointia entisestään eli suunnata katse kauas eteen ja tarkkailla muun liikenteen lisäksi erityisesti tien varsia ja pöheiköitä, joista hirvet tielle ryntäävät. Mitä aiemmin kuljettaja kykenee tekemään havainnon hirvestä, sitä enemmän hänelle jää aikaa toimia. 

Myös ajonopeuteen on syytä kiinnittää huomiota. Tiekohtainen nopeusrajoitus ilmoittaa suurimman sallitun ajonopeuden kyseisellä tiellä. Tärkeää on huomata, että hiljempaakin saa ajaa. Kuljettajan mahdollisuudet havaita hirvi ja välttää törmääminen ovat huomattavasti paremmat 80 km/h kuin 100 km/h nopeudesta. Nopeuden alentaminen antaa aikaa havainnointiin, arviointiin, ajatteluun ja toimintaan. Mikäli hyvästä ennakoinnista huolimatta joudutaan hirvikolariin, ovat sen seuraukset todennäköisesti vähäisemmät 80 km/h kuin 100 km/h vauhdista. 

Toki on tärkeää muistaa, että hirvi voi rynnätä eteen missä vaan – siis myös sellaisissa paikoissa, joissa hirvieläimistä ei varoiteta liikennemerkeillä. Paikassa kuin paikassa tärkeää on, että kuljettajan ajatukset ja katse ovat ajamisen kannalta olennaisissa asioissa. Tieverkollamme liikkuu huolestuttavan paljon älypuhelinzombien luotsaamia ajoneuvoja, joiden kuljettajille on ajettaessa tärkeämpää oman naamakuvan päivittäminen sosiaaliseen mediaan kuin oma tai muiden tienkäyttäjien turvallisuus. 

Valojen puhtaus 

Hirvet liikkuvat usein aamu- ja iltahämärissä – siis juuri silloin, kun havainnointi on kuljettajalle muutenkin mahdollisimman haasteellista. 

Jotta hirvi tulisi havaittua mahdollisimman varmasti, on tielle saatava paljon valoa. Kuljettajan onkin tarkastettava auton valojen toiminta säännöllisesti ja vaihdettava rikkoutuneet polttimot uusiin heti toimimattomuuden havaittuaan. 

Toimivakin polttimo vaatii ympärilleen puhtaan umpion, jotta valo pääsee sieltä myös ulos. Auton omat valonpesurit eivät kaikissa olosuhteissa yksistään riitä puhdistamaan umpiota hyvin. Kuljettajan tulisikin pestä valoumpion lasien ulkopinnat säännöllisesti. Samalla on syytä tarkkailla umpion kuluneisuutta. Kivenlyömien kyllästämä tai harmaaksi mattaantunut valoumpion lasi vaatii yleensä vaihdon. Valitettavan usein on kuitenkin vaihdettava koko umpio. 

Valojen tehokas käyttö

Myös kuljettajan ajonaikaisella toiminnalla on oma merkityksensä. Valoja tulisi käyttää tehokkaasti. 

Kohtaamistilanteessa kaukovaloilta on syytä vaihtaa lähivaloille vasta, kun autojen väliin jäävä tieosuus on kokonaan valaistu. Takaisin kaukovaloille voidaan vaihtaa metri-pari ennen kohtaamista. 

Saavutettaessa edellä ajavaa, on lähivaloille vaihdettava vasta, kun edellä ajavan ääriviivat erottuvat selkeästi. 

Ohitustilanteessa ohittajan tulisi kytkeä kaukovaloille vastaantulijoiden kaistalla, autonsa nokan ollessa ohitettavan auton perän kohdalla. Ohitettava vaihtaa puolestaan lähivaloille ohittajan takavalojen näkyessä omasta tuulilasista. 

Tuulilasin kunto 

Tuulilasin likaisuus ja huono kunto tekevät hirvien havaitsemisesta entistä hankalampaa – erityisesti ääriolosuhteissa ajettaessa. 

Lasi tulisikin puhdistaa säännöllisesti (vähintään kerran kuukaudessa) myös sisäpuolelta. Kuljettajalla on mahdollista ehkäistä lasin sisäpinnan likaantumista välttämällä tupakointia autossa ja vaihdattamalla raitisilmasuodatin jokaisen huollon yhteydessä. Tuulilasin ulkopinta on mahdollista puhdistaa pyyhkijöillä, kunhan pyyhkijän sulat ovat hyvässä kunnossa ja puhtaat. Lisäksi auton tuulilasinpesunestesäiliössä on oltava asianmukaista, kelin edellyttämää nestettä. Sulat kannattaakin vaihtaa säännöllisesti huoltojen yhteydessä ja lisäksi aika-ajoin pyyhkiä ne tuulilasinpesunesteellä kostutetulla rievulla. 

Tuulilasi voi olla myös pahasti naarmuuntunut tai täynnä pieniä pisteitä, kivenlyömiä. Tuulilasin kehno kunto tulee esiin erityisesti pimeällä, hämärässä tai vasta-aurinkoon ajettaessa. 

Kokonaistilanteen hahmottaminen 

Oikeastaan kaikki edellä antamistani vinkeistä ovat sellaisia, jotka auttavat hirven rynnätessä eteen vain, jos kuljettaja on ennakoinut hirvikolarin mahdollisuuden etukäteen ja toiminut järkevästi. Itse hätätilanteessa toimintamahdollisuudet ovat enää varsin rajalliset. Hätätilanteestakin voi vielä selvitä, mutta se edellyttää, että kuljettaja on etukäteen rakentanut itselleen erilaisia sisäisiä malleja kyseiseen tilanteeseen. 

Usein kuulee ja näkee medioissa neuvottavan, että hirvi tulee aina väistää perän puolelta. Ohjeessa on puolensa – ja puolensa. 

Perän puolelta väistämistä puoltavat faktat, että hirven etupää on painavampi ja pää sarvineen saa aikaa pahempaa jälkeä työntyessään herkemmin tuulilasin läpi matkustamoon. Hirvi ei myöskään kovin usein käänny kesken tien ylityksen ympäri ja palaa takaisin alkuperäiseen tulosuuntaansa. 

Mutta, entäpä sitten, jos hirvi juoksee vasemmalta eteen ja samaan aikaan edestä lähestyy puutavarayhdistelmä täydessä lastissa? Tällöin perän puolelta puutavarayhdistelmän eteen väistäminen ei enää välttämättä olekaan järkevää. Kuljettajan pitää siis hahmottaa kokonaistilanne sekunnin murto-osassa. Käytännössä tämä tuskin onnistuu, jos kuljettaja ei ole pohtinut itselleen sisäistä mallia valmiiksi kyseisen tilanteen varalle. Jos mielessä on vain median toitottama ohje perän puolelta väistämisestä, saattaa kuljettaja tehdä hölmön ja kohtalokkaan virheen. 

Onnettomuus

Mikäli hyvästä ennakoinnista huolimatta joudut hirvionnettomuuteen, joko osallisena tai sivullisena, on toimittava seuraavasti:

  • Muuta liikennettä on varoitettava kytkemällä hätävilkut ja seisontavalot sekä pystyttämällä varoituskolmiot riittävän etäälle onnettomuuspaikasta. Oma ja matkustajien turvallisuus on syytä varmistaa pukemalla kaikille heijastinliivit.
  • Poliisi ja pelastushenkilöstö on syytä hälyttää paikalle soittamalla hätänumeroon 112 tai käyttämällä 112-sovellusta.
  • Tarkan paikkakuvauksen saa annettua esimerkiksi navigaattorin tai 112-sovelluksen avulla.
  • Loukkaantuneista on huolehdittava antamalla ensiapua käytettävissä olevien kykyjen mukaan.
  • Mikäli loukkaantuneita eläimiä on paennut metsään, onnettomuuspaikka on syytä merkitä Riistaonnettomuus-merkillä. Turhaa liikkumista metsässä tai tien penkalla pitää välttää. Haavoittunut eläin voi olla arvaamaton. Lisäksi turha tallustelu sotkee jäljet ja vaikeuttaa eläimen jäljittämistä.

Riistaonnettomuusmerkin voit tulostaa autoosi etukäteen täältä.


---

1:49

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.