Todistajat kokevat oikeudenkäynnit yllättävän myönteisesti

Todistajat kokevat usein oikeudenkäynnin odottamaansa myönteisempänä, kertoo Tampereen yliopiston tutkimus. Monet jännittävät etukäteen mutta katsovat, että heitä on kuunneltu asianmukaisesti. 

Osalla on kuitenkin ollut vaikeuksia, kun on kyselty yksityiskohtia tapahtumista pitemmän ajan takaa. Todistamista pidetään myös ikävähkönä velvollisuutena, joka pitää hoitaa. 

Puheviestinnän tutkimusta on tehty Vaasan hovioikeuden tilauksesta. 

–Todistajan on tärkeää tuntea, että hänen sanoillaan on merkitystä, summaa oikeussaliviestintää tutkinut professori Tuula-Riitta Välikoski

Tekeillä oleva tutkimus perustuu haastatteluihin, joita opiskelijat Tuulia Paulanto ja Teemu Kulmakorpi tekivät 32 todistajalle. Monelle kokemus ei ollut niin pelottava kuin he olivat kuvitelleet. Tähän vaikutti esimerkiksi se, että vastaanotto oli odotettua ystävällisempää. 

Soraääniäkin joukossa kuului. Jotkut arvostelivat tapahtuman jäykkää luonnetta ja keskeyttämisiä. 

Välikosken mukaan aiemmissa hovioikeuksien laatuhankkeissa on selvitetty lähinnä ammatillisten sidosryhmien oikeudenkäyntikokemuksia. Vaasassa haluttiin mukaan myös todistajien kokemukset. 

Tosielämä eroaa tv-sarjoista 

Ensikertalaisen mielikuviin vaikuttavat ennakkoluulot oikeudenkäynneistä. Kaikki tietävät lauseen "käy päälle kuin yleinen syyttäjä". Myös tv-sarjat ja filmit elävät vahvasti takaraivossa. Tosielämä on kuitenkin erilainen, kuten myös oikeusjärjestelmät.

– Yhdysvalloissa esimerkiksi on käytössä niin sanottu common law -järjestelmä, jossa yksinkertaisesti ilmaistuna verrataan juttuja aikaisempiin yksittäisiin ratkaisuihin. Meillä oikeudenkäyttöä ohjaavat lakitekstit, joiden piiriin tapauksia sovitetaan. 

Tutkijoille yllätyksenä tuli se, kuinka hyvin ensikertalaiset valmistautuvat oikeudenkäyntiin sen lisäksi, että muistelivat mielessään tapahtumia. 

– Tätä voi kutsua suomalaiseksi erikoispiirteeksi. Olemme asiakeskeistä väkeä, mutta olemme kiinnostuneita myös toiminnan muodoista. 

Välikosken mukaan todistajien kokemuksia ei tutkita tai oikeussaliviestintää kehitetä vain siksi, että todistajilla olisi kivaa. Jos vuorovaikutus onnistuu, henkilötodistelussa voidaan saada tärkeää näyttöä jutun ratkaisemiseksi.  

Lue myös:

    Uusimmat