"Todennäköisempää on, että oireiden taustalla on joku muu kuin koronavirus" – flunssa-aalto jyllää ja pahempaa on luvassa

Syksy on flunssan kulta-aikaa muun muassa siksi, että ihmisten lähikontaktit lisääntyvät töihin ja kouluun paluun myötä. 

 – Kun syksy tulee, nämä flunssavirukset lähtevät aktivoitumaan. Usein rinovirus on tässä vaiheessa vallitseva, ylilääkäri Asko Järvinen toteaa.

Milloin hakeutua flunssaoireisena testiin? Katso jutun lopussa oleva nyrkkisääntö!

Yleisin nuhakuumeen aiheuttaja ovat rinovirukset

Järvisen mukaan rinovirus aiheuttaa aikuiselle lieviä flunssan oireita, kuten nenän tukkoisuutta ja kurkun karheutta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan rinovirukset ovat yleisimpiä nuhakuumeen aiheuttajia. Tällaiset hengitystieinfektiot ovat yleisempiä lapsilla. 

Järvinen huomauttaa, että rinoviruksen lisäksi syksyisin on myös muita viruksia liikkeellä. 

– Tällä hetkellä todennäköisempää on, että oireiden taustalla on joku muu kuin koronavirus, ylilääkäri pohtii. 

Testauskapasiteetti on jatkuvasti kovalla koetuksella

Vaikka flunssakausi on vasta käynnistynyt, flunssan oireista kärsivät kuormittavat terveydenhuoltoa tällä hetkellä erittäin paljon. Tilanne tulee vääjämättä pahenemaan, sillä Järvisen mukaan hengitystieinfektioiden esiintyvyys kasvaa lähitulevaisuudessa. 

Järvinen uskookin, että tilanteen pahentuessa etenkin testauskapasiteetti loppuu kesken. 

Jo tällä hetkellä moni paikoin Järvisen mukaan "kolkutellaan testauskapasiteetin kriittistä ylärajaa" niin testaajien kuin laboratorioiden analysoinnin suhteen.

– Myös meillä HUS-alueella, jossa kapasiteetti on hieman korkeampi, on käyty aivan ylärajoilla muutamina päivinä.

Järvisen mukaan on selvää, että jos testaamista jatketaan nykyisellään, tilanne muuttuu kestämättömäksi. 

Resursseja on hänen mukaansa irrotettava merkittävästi muista terveyspalveluista sekä testien ottamiseen että laboratorioon testien analysoimiseen. 

– Jo nyt meillä on kaikissa pisteissä – niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa – selkeä ja huutava hoitohenkilökunnan pula, Järvinen huomauttaa. 

Rokotetuilla todennäköisemmin perusflunssaa

Koronaviruksen ja nuhakuumeen oireet ovat hyvin samanlaisia, mistä siis voi tietää, kumpaa tautia sairastaa?

Järvisen mukaan ei ole mitään yksittäistä oiretta tai aikamäärettä, joka selvästi viittaisi koronavirukseen. 

Tärkeimmät määrittävät tekijät ovat hänen mukaansa selvä altistuminen ja rokotteen antama suoja. 

Järvisen mukaan koronaviruksen mahdollisuus on seulottava pois erityisesti tapauksissa, joissa oireisella henkilöllä ei ole täyttä rokotesarjaa.

Kaksi rokoteannosta saanut henkilö voi olla suhteellisen huoleti koronaviruksen osalta ja taudin taustalla on todennäköisemmin jokin muu kuin koronavirus. 

– Kaksi rokotetta saaneiden tulee hakeutua testiin, jos on hoitotyössä, itsellä on vaikeille taudille altistavia tekijöitä, kuten immuunipuutosta tai perussairauksia (diabetes, astma, syöpä), tulee hakeutua testiin, Järvinen kuitenkin huomauttaa.

Lue myös: THL ehdottaa kolmatta koronarokoteannosta ensiksi ihmisille, joiden elimistön immuunivaste on sairauden tai sen hoidon takia alentunut

Mitä, jos oireet jatkuvat huomattavan pitkään?

Myös nuhakuume voi olla sitkeää sorttia ja kestää jopa viikkoja. Missä vaiheessa on syytä huolestua?

Järvisen mukaan tilanteissa, joissa hengitysinfektio-oireet eivät helliä, koronatesti on aiheellinen. Hän kuitenkin muistuttaa, että koronavirus tarttuu hanakammin pian oireiden ilmettyä. 

– Toisaalta tiedetään, että koronavirus tarttuu useimmiten alkuvaiheessa, eli kahta-kolmea päivääoireiden ilmestymisen jälkeen, Järvinen muistuttaa.